Paraisilla ja Merimaskussa

Lauantaina 9. 11. oli meidän kaverien keskeisen laituripilkki-cupin finaali. Tarkoitus oli ensin vähän jigata ja sitten heitellä haukea. Yksi kavereista tosin myöhästyi, joten jouduimme aloittamaan ilman häntä. Jigiin ei saatu kuin tärppejä ja heitellessä selvisi, että ne olivat särkiä, sillä niitä ui laiturien vierillä suurina parvina ja sain sellaisen jopa lusikkauistimella.

Pilkintä taidettiin aloittaa puoli yhden aikaan. Minulla ei ollut morreja tai tapsipilkkejä, eikä myöskään matoja mukana lainkaan, sillä olin ajatellut ottaa vain ruoka-ahvenet värikoukulla. Ahvenia tosin ei ollut liikkeellä juuri nimeksikään. Särkiä sen sijaan kaverit alkoivat vetää aivan tolkuttomalla tahdilla. Jopa minä sain värikoukulla aina silloin tällöin.

Särjen syönti jatkui, vaikka alkoi tulla jo hämärääkin. Jossain vaiheessa tajusin laittaa syötiksi särjen silmän ja kalaa alkoi tulla minullekin.

Lopulta vähän yli kolmen tunnin pilkinnän jälkeen molemmilla kavereistani oli lähes kymmenen kiloa särkeä. Paitsi että sitä oli paljon, se oli myös huomattavan suurta. Minulla itselläni oli syöttivehkeiden poisjättämisen takia vain pari kiloa kalaa, mutta pidän sitä hyvänä saavutuksena värikoukulla.

 

  

                                        Isänpäivänä jiggailemassa

Pappa käski meidät isänpäivänä jauhelihasopalle. Oltiin siis Merimaskussa, joten lähdimme veljen kanssa vähän jiggailemaan siinä ennen kolmea Koiranaukolle.

Aluksi soudettiin Letonniemen kallion eteen. Siinä heiteltiin ja kohta saimme jo ensimmäiset tärpit. Pari heittoa jälkeenpäin sain kalan jo ylöskin. Hieno ahven! Ja punaisella jigillä, jolle joku oli tainnut hiukan naurahtaakin.. Mutta siitä viis, sillä itselläni on aina kova luotto punaiseen kalahommissa.

Sain siitä vielä kaksi ahventa ja sitten hiljeni. Siirryimme toiselle puolelle  merenaukkoa jyrkän kallion eteen. Sieltä ei tullut tärppiäkään ja soudimme takaisin. Kaloja tuli taas pari, mutta alkoi ihmetyttämään, kun Arttu ei saanut mitään. Annoin hänelle samanlaisen punaisen jigin kymmengrammaisen pään kera ja hän laittoi lisähoukuttimeksi ahvenensilmän jigikoukkuun. Siten Arttu saikin kalan.

Pari haukeakin tuli reissulla. Yhden heiton heitin lähelle ruovikkoa ja eiköhän siellä kohta hauki ollut päässä. Reilu kiloinen. Totesin Artulle, ettei nyt ole enää vaaraa hauen saamisesta. No, enköhän saanut toisen heti seuraavalla heitolla. 

Kokonaissaalis; kaksi haukea ja seitsemän ahventa.

Arttu sai vielä pienen ahvenen ja sitten lähdimme hämärää pakoon.

Syyslomalla Raumalla

Parista kalastustapahtumasta, eli laituripilkin SM-kilpailuista ja parista muusta kilpailusta ei ole ollut innostusta kirjoittaa, mutta nyt tulee tarinaa syysloman loppuun sijoitetusta kalareissusta, jolla oli tarkoitus kalastaa taimenta Rauman ulkosaaristosta.

Tältä voi näyttää matalalla lahdella veden ollessa miinuksella - pohja näkyy!

Olimme veljeni kanssa kaverimme Iiron ja hänen isänsä vieraina Eurajoella Iiron isovanhempien mökillä. Majoituimme sinne perjantai-iltana ja lähdimme illan viimeisiksi valoisiksi hetkiksi haukea heittelemään siihen lähiympäristöön. Viskoimme ahkerasti uistinta Terhin kannelta, mutta jäimme ilman kaloja.

Ensimmäinen hauki lepää haavissa.

Seuraavana aamuna nousimme auringon noustessa. Puuron jälkeen lähdimme uistelemaan haukea, koska ulompana merellä oli erittäin kova tuuli. Veli sai meidän porukan ekan hauen, joka oli vajaan kilon painoinen. Ottipelinä oli oranssi lusikka. Uistelua jatkettiin ja Iirolla kävi Minnarissa kala kiinni. Käännyimme ja minulla otti hauki kiinni tuosta samasta paikasta. Se oli siiman päässä kuin tukki. Ei potkinut yhtään ennen kun tuli veneen vierelle ja teki pienen hypyn. Iiro haavi, ja painoksi mitattiin noin pari kiloa.


Välillä kävimme syömässä ja perkaamassa kalat. Sen jälkeen Kallaan pääsyä. Tuuli oli kuitenkin edelleen aivan liian kova ja kastuimme heti alkuun veneen hyyppiessä aalloissa. Aallonkorkeus oli jonkin lähteen mukaan jopa 2,5 metriä! Siispä käännyimme takaisin ja aloimme jälleen uistella haukea. Kiertelimme rantoja ja kaikki saivat kalaa. Kuskimme päätti jossain vaiheessa, että vierailemme Reksaaressa. Ajelimme sinne kapeita suntteja pitkin. Saaressa lämmittelimme, sillä kylmä oli päässyt tulemaan talvihaalareista huolimatta. Pikku visiitin jälkeen lähdimme takaisin, jotta ehtisimme takaisin mökille  
katsomaan Uunoa

Yhdestä rännistä Iiro uisteli komean ahvenen, mutta sen jälkeen ajoimme vauhdilla mökille kaloja perkaamaan. Illalla saunottiin edellispäivän tapaan.

Viimeisenä päivänä, sunnuntaina, pääsimme vihdoin kokeilemaan sen kohdekalan, eli taimenen kalastusta. Parilla paikalla heiteltiin, ja kun ne oltiin todettu tyhjiksi, rantauduimme saareen nimeltään Puskakari. Heittelimme ympäri rantoja, mutta tuloksetta.

Puskakari.

Puskakarista oli hyvä näkymä Olkiluotoon.

Puskakarista lähdettyämme yritimme vetää ja heittää taimenta. Jäimme vaille tärppejä. Takaisin mökille ajaessamme yritimme vetää haukea reissun pelastamiseksi. Minulla olikin Rapalassa joku kolmonen tai nelonen kiinni, mutta haavinta ei aivan onnistunut, ja se irtosi veneen vierellä ollessaan kiinni vain yhdellä koukunhaaralla. Ajoimme pienen matkaa taaksepäin ja otimme uuden alun. Kun sama pätkä oli ajettu ja oltiin jo melkein ottamassa vieheitä pois vedestä, sai Arttu tärpin. Kala vaikutti suurelta, ja veneen vierellä se paljastui vajaan kilon lahnaksi, joka oli selästään kiinni. Erikoinen sattuma.

Uisteltu lahna.

Siitä sitten ajeltiin rantaan ja pakattiin tavarat. Syötiin ja lähdettiin kotiin. Päivällä alkanut päänsärky alkoi bussimatkalla vaivata kovasti ja paheni iltaa kohden. Mitä lie ollut? Ehkä auringonpistos

Erikoinen Abu Räkan-katkarapu, jolla saatiin haukia.

 

Lukuja kalareissulta:

Kalastukseen käytetty aika: Kolme päivää
Kalojen määrä: Koko porukalla 10
Lajien määrä: Kolme (Hauki, Ahven, Lahna)
Suurin kala: Hauki, noin 2 kg

Laituripilkin Piirinmestaruus 22.9.

Laituripilkinnän PM-kilpailut olivat tänä vuonna Raision Hahdenniemessä. Tottakai sinnekin tuli lähteä, vaikka ei voinut edes toivoa suuria saaliita. Hahdenniemessä koko porukka pilkki A-laitureilla. Paikka ei välttämättä ole edes Hahdenniemen mittakaavassa kovin kalaisa. Siellä kuitenkin pilkittiin neljä tuntia. Kala oli piukassa, ja joskus saattoi tuurilla sellaisen saada.

Vaihdoin paikkaa aktiivisesti. Sillä ei kuitenkaan tuntunut olevan suurta vaikutusta kalantuloon. Koko ajan pilkin morrilla ja survarilla, paitsi hetken, jolloin yritin salakkaa kisan loppupuolella. Nekään eivät tuntuneet syövän.

Minulla oli kalaa vaivaiset 122 grammaa. Kuudesta nuoresta olin näin ollen neljäs. Koko kilpailun suurinkaan saalis ei yltänyt edes kilon yli!
Tulokset täältä.

Lukuja kalareissulta:

Kalastukseen käytetty aika: Neljä tuntia
Kalojen määrä: Seitsemän kalaa (122g)
Lajien määrä: Kolme lajia (Pasuri, Särki, Salakka)

Sunnuntaina luvassa SM-laituripilkki samassa paikassa. Tosin eri laiturilla.

Jälleen Naantalissa 6.9. 2013

Jo keskiviikkona sovittiin yhden kaverin, Juuson kanssa, että lähdetään pilkille sitten perjantaina iltapäivällä Naantalinrantaan. Siellä oltiin sitten vähän ennen neljää. Minä tulin taas mopolla ja Juuso pyörällä.

Kalastus aloitettiin ykköslaiturin päästä, josta olin viimeksikin kalaa saanut. Huomasimme, että paikat oli jo merkitty sunnuntain kilpailua varten. Ihan alkuun oli hiljaista, mutta kohta jokin alkoi nyppiä. Arveltiin pieniksi kiiskiksi. Siinä alkoi sitten tulla sitä kiiskeä, joitakin pasureita, mustatäplätokkoja ja pieniä ahvenia. Juuso päästeli pieniä pois, minä otin kissoille. Molemmilta taisi siinä jäädä yhdet morrit pohjaan. Onhan siinä laiturin alla ties mitä kettinkejä ja köysiä.

Kun oltiin jonkun aikaa niitä pieniä ongittu, hihkaisi Juuso, että nyt on joku isompi kiinni. Hän otti kalaa rauhassa ylös ja minä menin Juuson puolelle katsomaan, että mikä siellä on. Kalan noustua pintaan huomasimme sen kuhaksi. Ei se tainnut ihan mitallinen olla, mutta ei paljoa puuttunut. Hieno saalis silti. Irrottaessa saantimorrista katkesi koukku, mikä harmitti Juusoa. Päästimme kalan kuvien oton jälkeen takaisin mereen.

Juuson niukasti alamittainen kuha.

 Kuhan saannin jälkeen jatkui pienten syönti. Oli niiden joukossa tosin joku ihan syötävän kokoinen ahvenkin. Otettiin ne ja verestettiin, vaikka säilyvyys ei olekaan kovin hyvä niin aurinkoisena päivänä. Sitten Juusolla oli taas joku isompi kiinni. Se veti laiturin alle ja vei morrin, joten epäilimme sitä haueksi. Pedot olivat siis liikkeellä. Sanoin Juusolle, että ota vielä lahna, ja eiköhän sellainenkin kohta ollut kiinni. Ei mikään jättiläinen, mutta noin puolikiloinen silti. Olin jälleen nostamassa sitä, sillä haavia ei kummallakaan ollut mukana hankalan kuljetettavuuden vuoksi.

Juuson lahna.

 Minun puoleltani laituria - siis vasemmalta puolelta - kalan syönti loppui ja siirryin Juuson kanssa samalle puolelle. Jossain vaiheessa kokeilin puristaa onkipainon siimaani, jotta saisin pyytöni nopeammin pohjaan. Sitten minullakin oli isompi kiinni. Se oli myös lahna. Vähän suurempi kuin Juusolla, muttei silti paljon yli puolen kilon.

Lahnan jälkeen saimme monta ahventa, mutta sitten jatkui taas kiiskien tulo. Päätimme siirtyä toiselle laiturille.

Siellä tuntui olevan hiukan enemmän syvyyttä kuin ensimmäisellä laiturilla. Kalantulo ei ollut juurikaan parempi. Kokeilimme vielä kolmatta laituria, jolla oli jälleen hiukan syvempää. Mitään kunnon syöntiä ei sielläkään ollut. Ilta taisi jo painaa päälle. Yritin siinä salakkaakin onkia pinnasta. Vaikkei kala oikein syönyt, alkoi kalastajille tulla nälkä. Kävimme veskissä ja ostimme jäätelöt kioskilta. Kello oli siinä vaiheessa jo puoli kahdeksan.

Jatkoimme kalastusta vielä ekalta laiturilta, mutta syönti alkoi olla lopussa. Varis tuli meidän touhuja siihen ihmettelemään ja heitimme sille kalaa, mikä tosin ei kelvannut. Siinä lähellä istui veneessä joku nainen, joka oli kai hyvinkin kiinnostunut meidän tekemisistämme.

Päivitteli ja ihmetteli, kuinka olimme saaneet niin hyvin kalaa ja muka niin isoja lahnoja. Juusoa tultiin kahdeksan jälkeen hakemaan ja minäkin lähdin mopolla viemään kaloja kissoille. Tarkoitus oli poiketa sen jälkeen vielä papan luona Merimaskussa. Kello oli kuitenkin jo yli yhdeksän ja jäinkin sinne yöksi.

Sunnuntaina on sitten ne kilpailut samassa paikassa. Yritän laittaa niistä jotakin mainintaa.

Lukuja kalareissulta:

Kalastukseen käytetty aika: 4 tuntia
Kalojen määrä: Yhteensä 50-
Lajien määrä (Olli): 6 (Ahven, kiiski, mustatäplätokko, lahna, pasuri, salakka)
Lajien määrä (Juuso): 6 (Ahven, kiiski, kuha, mustatäplätokko, lahna, salakka)
Suurimman kalan paino: noin 500 g (lahna)