Ongelle mentiin aamupäivällä ja laiturin päähän pyyntiin asetettiin kolme vapaa. Jokaiselle yksi. Alkoi odotus. Ensin syötiin ja juteltiin. Pian huomasimme vapani kärjen heiluvan ensimmäisen siian merkiksi. Aloin kelaamaan ja siikahan sieltä tuli. Ei suuri, mutta uusi lajipiste ja herkullinen ruokakala.
10. laji, siika |
Taas odoteltiin. Odotellessa painittiin, syötiin, juotiin, kiipeiltiin puissa, lumisodittiin metsästä löytyneellä lumella ja juostiin metsässä. Meillä oli siis hyvin hauskaa. Välillä kukin kelasi onkeen sattuneen siian ylös. Toiset useammin, toiset harvemmin. Keksin myös kiinnittää lakkini lippaan siikakellot. Se hämäsi juostessa aika hyvin.
Pinnassa nähtiin myös rautakalaparvi ja yritimme haavia siitä jonkin yksilön. Juuso saikin haaviinsa yhden ja se paljastui kolmipiikin sijasta kymmenpiikiksi. Ei lajipistettä pyyntitavan takia, mutta hieno kala silti.
Lopulta siikoja olikin ylhäällä jo monta ja kaikilla siikapiste. Juuso tosin oli siian saanut jo tammikuussa.