Kristallirannassa Pyhäjärvellä 21.1.

Viime viikonloppuna ei kisoja ollut tarjolla ihan lähialueella, joten vasta tänä viikonloppuna kisakausi sai jatkoa Pyhäjärvellä, Kristallirannassa. Ensimmäistä kertaa siis tuonne tänä talvena. Juttuja liikkui suurista saaliista ja isoista ahvenista, joten odotukset kisaan olivat korkealla.

Kisaa ennen kuulin monenlaista juttua kalapaikoista ja päätin taas valita oman suuntani vasta sen perusteella, mihin suuntiin muut porukat lähtisivät. Tällä kertaa selvästi suurempi osa porukasta lähti Vahoniemen suuntaan. Vaikka aiempien vuosien kisoissa olinkin saanut enemmän luottoa Kalikan seutuun, päätin nyt lähteä Vahoniemeen, sillä se tuntui varmalta valinnalta, olivathan monet sinne suuntaavat käyneet jo treenamassa pitkin viikkoa. Siirtymäaika oli puoli tuntia ja ehdin siinä ajassa juuri Vahoniemen edustalle. Aloitin kuitenkin reilusti ulompaa kuin yleensä, reilun viiden metrin vedestä, sen perusteella, että alueelle suuntasi muutama muukin pilkkijä.

Aloitin värikoukulla, mutta muutamat ensimmäiset reijät eivät antaneet tärppejä. Pian vaihdoin vähän pienemmän ja tummuneemman pilkin ja aloinkin saamaan heti nättejä ahvenia. Kun putken sai päälle, niitä nousi hyvää tahtia heti useita samasta avannosta. Kun alkoi hiipumaan, vähän matkan päähän uusi reikä ja taas alkoi pukata. Kalaa alkoi heti kertymään hyvää tahtia ja se oli hyvän kokoista, keskimäärin ehkä noin 150 g. Pari noin 400-grammaistakin tuli joukkoon. Parhailla reijillä pilkkiä ei tarvinnut laskea kuin väliveteen ja ahven oli jo kiinni. Ensimmäisen tunnin jälkeen ahvenia oli arviolta seitsemän kiloa ja syönti jatkui vielä vähän aikaa hyvänä, kunnes se yhtäkkiä lakkasi aivan kokonaan. Keli oli todella aurinkoinen ja se varmasti aristi kalat, kun reikääkin alueella oli jo reilusti.

Tämän jälkeen tilanne meni todella vaikeaksi, kun kalaa ei tahtonut löytyä enää mistään lähialueelta. Vaikea uskoa, että se jo tuossa kohtaa olisi loppunut, pikemminkin vain laittoi suunsa kiinni. Jatkoin kuitenkin työntekoa ja yhdestä reijästä löysin taas muutaman ahvenen, jotka ottivat värikoukkuun aika varovasti. Kokeilin vielä morria ja tein lähelle lisää reikiä, mutta eipä irronnut enempää. Tämän jälkeen tein lenkin vielä vähän syvemmälle, mutta se ei tuottanut muuta kuin yhden ainoan noin 15-grammaisen ahvenen.

Kelpasi pilkkiä näissä maisemissa!

Monien tyhjien reikien jälkeen päätin vuorostaan siirtyä vähän matalampaan. Lopulta sain yhdestä reijästä taas yhden ahvenen värikoukulla ja morrilla vielä perään toisen. Etenin nyt tätä syvyysvyöhykettä pitkin ja sainkin pian taas useamman ahvenen putken värikoukulla. Nämä olivat kuitenkin keskikooltaan pienempiä kuin aamulla. Läheltä löytyi vielä pari muutaman kalan reikää, jotka loivat vähän uskoa tekemiseen. Loppuajan etenin pitemmällä reikävälillä kohti lähtörantaa, mutta tuona aikana ei löytynyt enää kuin yksi kolmen ahvenen reikä. Paluuaikaa oli puoli tuntia, mutta lähdin vähän etuajassa kisakeskukseen, kun kalaa oli repussa ihan mukavasti ja keli oli varsin lämmin.

Tässä kisassa kuuluin jo ikäni puolesta yleiseen, enkä nuorten sarjaan ja saaliini, noin 10,3 kg riitti hyvin suureksi yllätyksekseni yleisen sarjan voittoon ja oli myös koko kilpailun suurin tulos. Ahvenia minulla oli 75 kappaletta, joten keskipaino oli hieman vajaa 140 grammaa. Täytyy olla tyytyväinen, vaikka loppuaika kisasta kuluikin varsin kalattomissa merkeissä. Tällä kertaa Kalikan suunnasta ei tullutkaan kovin suuria tuloksia, joten paikkavalintakin osui nappiin. Kisakausi on lähtenyt varsin mallikkaasti käyntiin ja saa nähdä, millaista jatkoa se saa ensi
viikonloppuna.

Kilpailun tulokset

~ Juuso

Kilpailukauden avaus Littoistenjärvellä 8.1.2017

Pilkkikausi aukesi omalla kohdallani jo ajat sitten, tänä talvena poikkeuksellisesti jo marraskuun alkupuolella. Olen siis ehtinyt käymään jäillä jo monet kerrat, vaihtelevin saaliin. Nyt on kuitenkin vuorossa talven ensimmäinen kisaraportti, Turun Littoistenjärveltä.

Kävin reilu viikko sitten perjantaina 30.12. katsastamassa järveltä paikkoja kisaa ajatellen ja testailemassa hiukan välineitä. Tällöin voisi sanoa olleen jopa pientä syönninpoikasta muutamissa kohdissa, kun olen yleensä mieltänyt tuon varsin vaikeaksi ja kalattomaksi paikaksi. Löysin ihan kohtalaisesti hyvänkokoisia, noin 100 g ahvenia ja sattumakalana noin parin kilon hauki tapsipilkillä. Näiltä pohjilta lähdin siis itse kisaan.

Treenipäivänä jää oli varsin lumeton

Kisapäivänä jäälle oli satanut muutaman sentin lumikerros, joka muodosti jäälle laikkuja, joissa lunta oli paksummin. Aloitin Rauhaniemen edestä parin metrin vedestä, johon tuli useampi muukin pilkkijä. Ensimmäiset reijät olivat tyhjiä, mutta melko pian sain yhden pienen ahvenen, kun vaihdoin tapsipilkin pieneen morriin. Karkuutin myös toisen, paremmantuntuisen kalan. Enempää tapahtumia ei tuntunut helpolla irtoavan, joten hylkäsin alueen äkkiä ja siirryin lähemmän saaren edustalle. Sainkin heti jokusen kiisken ja särjen ja pian löytyi myös pieniä ahvenia, jotka tuntuivat ottavan mieluummin morriin kuin tapsipilkkiin. Alueella oleva toinen pilkkijä näytti nykivän värikoukulla, joten kokeilin sitä itsekin ja sainkin pari n. 100 g ahventa. Pienemmät eivät ottaneet värikoukkuun lainkaan. Tein alueelle lisää reikiä ja yhden paksumman lumen laikun alta sain morrilla ihan peräjälkeen ensin reilun 300-grammaisen ja vielä toisen n. 250-grammaisen ahvenen. Sitten kalan koko pieneni taas. Pikkutirrejä ei tullut pitkiä putkia ja joukkoon tuli myös pieniä kiiskiä.

Kun reikien määrä alkoi ahdistaa, siirryin viereisen saaren reunaan. Ensin osui monta täysin tyhjää reikää, kunnes yhdestä sain morrilla ehkä parinkymmenen pikkuahvenen putken. Viereisistä reijistä ei kuitenkaan enää tullut ja päätin siirtyä Kuoviluodon edustalle. Tyhjältä vaikutti taas ja alue oli jo aika huolella rei'itetty. Muutama pilkkijä näytti saavan pikkuahvenia matalammasta. Menin itsekin vähän lähemmäksi ja kokeilin vanhoista reijistä. Joitakin pieniä ahvenia sain härnättyä sekä morrilla, että tapsilla. Lisäksi alueella oli myös hengettömän pieniä kiiskiä, jotka lähinnä veivät syötit koukusta. Jonkin verran tuhrasin tuossa aikaa, kunnes päätin lähteä takaisin äskeisen saaren reunaan.

Vanhasta kalareijästä en enää saanut nyppyjä, mutta vanhoja reikiä kokeiltuani yhdestä tuli taas pieni putki pikkuahventa sekä jokusia kiiskiä. Myös viereisestä reijästä irtosi kalaa, myös yksi vähän parempi 100-grammainen. Kun tuo kohta oli koluttu, alkoi kisa-aika huveta ja menin vielä ihan lopuksi kokeilemaan toisen saaren edustan. Reikiä oli paljon, enkä saanut vanhoista reijistä enää nyppyäkään, kunnes menin vanhalle lumilaikun reijälleni, josta sain aamulla kaksi parempaa ahventa. Nyt siitä junttasi morriin kisan viimeinen ahveneni, joka oli hieman reilu 400-grammainen.

Tulokseni, 2580 g ahvenia sekä 300 grammaa kiiskiä ja särki, eli ahvenen kerroin 5 huomioonottaen reilu 13 kg, oikeutti alle 18 v. sarjassa selkeään voittoon ja oli kilpailun toiseksi suurin tulos. Kisan suurin tulos oli veteraanisarjassa, kertoimilla reilu 16 kg. Kaiken kaikkiaan ihan onnistunut kisa, kalaa löytyi kutakuinkin samoilta paikoilta kuin treenissä, vaikkakin kalan keskikoko oli nyt pienempi. Treeni olisi myös varmasti ollut hyödyllisempi, jos sen olisi tehnyt vähän lähempänä kisapäivää, mutta se ei tällä kertaa ollut mahdollista. Jäätä on nyt jo sen verran hyvin, että kisakausi toivon mukaan jatkuu jo ensi viikonloppuna.

Kilpailun tulokset

~ Juuso