Siikaongella

Tänä vuonna kevät alkoi poikkeuksellisen aikaisin - niin kuin varmaan kaikki ovat huomanneet - joten pilkkikausi päättyi harmillisesti kesken ja oli keksittävä täksi viikonlopuksi jotakin muuta. Kaikki jäät eivät olleet vielä edes lähteneet, mutta eivät ne jäljellä olevat jäänrippeet varmasti mitään enää kestäneet. Oletin kutenkin salmien olevan jo auki, joten lähdin siikaongelle Merimaskuun.

Aamulla nukuin aika pitkään, mutta sitten lähdin siikaa pyytämään. Sää oli siialle epämieluisa. Sellainen tuhnuinen ja tuulinen sää. Välillä satoikin. Lähdin kuitenkin yrittämään.

Salmessa, jossa ongin, oli vain 40-50 metriä pitkä jäistä vapautunut alue. Siihen mahtui kuitenkin hyvin virittämään pari pohjaonkea. Syötteinä käytin pilkkikaudesta jääneitä surviaisentoukkia, koska matoja en ollut vielä löytänyt. Päättelin, että survari kelpaisi kyllä siialle siinä missä matokin. Ongelma tuli lähinnä siitä, että surviaisia sai pujottaa koukkuun parikymmentä kappaletta, kun matoja olisi riittänyt pari.

Onkipaikka. Vasemmalla oleva jäänreuna siirtyi päivän aikana kymmenisen metriä.

Kahlasin ensin pieneen saareen, josta onginta tapahtui. Onnekseni vesi ei ollut kovin ylhäällä. Kun pari onkea oli laitettu pyyntiin, alkoi odottelu. Sitä se taas olisi koko onkikauden ajan. Koin onget silloin tällöin. Tuloksetta. Sitten parin tunnin jälkeen kuitenkin toisen ongen siima kiristyi, löystyi, kiristyi. Vetäisin ja päässä oli tosiaankin kala! Kelasin kalan lähemmäs. Sitten eteen lipui taas ruokolautta, joka oli koko aamun seilannut edestakaisin. Sain kalan kuitenkin siitä ohi ja näin hopeaa. Olisiko siika? Sain kalan haaviin ja petyin suuresti, kun näin kalan olevan pieni lahna. Höh!

Yhdessä vaiheessa aurinkokin paistoi kymmenisen minuuttia ja siika kuumotti mielessä entistä kovemmin. Aurinko ehti kuitenkin jo melkein pilveen sinä aikana kun irrotin puusta sinne sähläämääni tapsia.


Välillä kävin syömässä ja ruuan jälkeen jatkoin ongintaa yhdellä vavalla, sillä toisesta oli tapsi katkennut, eikä huvittanut vaihtaa. Eipä siinä toiselle vavalle paljoa tilaa jäänytkään. Homma oli taas odottelua. Ongin vielä neljään asti, vaikka kalaa ei yhtä särkeä lukuunottamatta tullutkaan.

Ensi viikolla menen uudelleen siikaongelle "varmaan paikkaan" kaverin kanssa.

SM-kiiskipilkki

Tänään lauantaina 15.3. Säkylän Pyhäjärvellä kilpailtiin kiiskenpilkinnän Suomenmestaruuksista. Koko alkuviikon oli ollut aurinkoista ja lämpötila paljonkin nollan yläpuolella, joten tämä kilpailu oli jäämässä kauden viimeiseksi. Alkuviikon perusteella saattoi kuvitella, että pilkinnästä tulee sään puolesta miellyttävää, mutta sitä se ei ollut, mikä kävi selväksi viimeistään aamulla. Ensimmäinen näkymä sängystä noustessa oli muutaman sentin lumikerros maassa ja edelleen jatkuva lumipyry. Tähän kun vielä yhdistettiin melkoinen tuuli, niin täydellisestä katastrofista ei puuttunut enää kuin vesisade. No, pilkille kuitenkin lähdettiin ja kilpailuaika alkoi Valasrannassa kymmeneltä.

Jäin melko lähelle lähtörantaa, sillä en halunnut lähteä massan mukana väenpaljouden sekaan. Kisa-alue oli rajattu nimittäin melko pieneksi heikkojen jäiden takia. Aloitusmerkkiä odotellessa alkoi olla jo aika kylmä, vaikka vaatteitakin oli melko paljon. Kairaamisen jälkeen laskin avantoon pienen kultamorrin muutamilla surviaisentoukilla maustettuna. Sain ensimmäisen kiisken melkein heti ja toisenkin perään. Niiden jälkeen ei tullut kuitenkaan mitään, mutta pysyin vielä jonkin aikaa avannolla, kunnes vaihdoin paikkaa. Kalaa tuli kehnosti. Olisi kuulemma kannattanut lähteä kauemmas, mutta en tiennyt sitä ennen kilpailua. Jokaiselta kalaa antaneelta avannolta sain korkeintaan kaksi kalaa. Sain kilpailukalan lisäksi vain yhden muun kalan, pienen ahvenen.

Yhdessä vaiheessa katsoin kelloa ja kauhistuin, miten aikaa olikin kulunut jo paljon. Kello oli silloin jo kymmentä yli yksi. Paransin hiukan kairaustahtia, mutta tuloksetta. Kalaa ei vain oikein tullut.

Kellään ei ollut kovin hyvin kalaa. Joillain sentään kilon tai useitakin kiloja. Paras tulos oli yli kolme ja puoli kiloa. Itselläni ei ollut kuin kymmenisen kalaa, 488 grammaa. Se riitti kuitenkin hopeasijaan alle 18-vuotiaiden sarjassa.

Ensi viikolla kalastuslajiksi vaihtuukin jo siian onginta ja avovesikausi alkaa.

Kilpailuviikonloppu 1.3.-2.3

Hiihtolomalla tuli oltua joka päivä pilkillä ainakin jonkin verran. Sain myös uuden lajipisteen, mateen, jota saikin todella yrittää. Ei siitä sen enempää. Nyt kerron viime viikonlopun kilpailuista.

Kilon pilkkimade

Lauantaina 1.3. oli sekakalakilpailu Askaisten Pikisaaressa, joten kerrankin oli melko lyhyt matka kilpailuun. Sää oli hieno ja jäällä oli hyvä keli.

Aluksi lähdin seurakaverin kanssa menemään karikolle, johon oli vähän matkaa. Ajattelin, että särkeä tulisi hyvin, mutta ensimmäisistä avannosta sain pelkkiä ahvenia, jotka olivat hyvän kokoisiakin. Useita yli 100 grammaisia parhaiden ollessa yli 200 gramman painoisia. Vasta noin 20. avanto taisi antaa ensimmäiset särjet, mutta ei niitä montaa tullut. Koko päivän tuli kuitenkin ahventa ja pyörin siinä pienellä alueella koko kilpailun ajan ja ongin morrilla kärpäsentoukilla. Kalaa oli lopulta vähän yli 5700 grammaa. Tarkkaa määrää en muista.

Sunnuntaina 2.3. kilpailtiin piirinmestaruudesta Salon Suomusjärven Lahnajärvellä, joka on pieni järvi, jossa on pieniä ahvenia. Matkaa tuonne oli pitkästi, mutta onneksi kyyti järjestyi. Sää näytti pahalta, kun aamulla satoi räntää ja tuuli hiukan, mutta räntä muuttui aamun aikana lumeksi ja loppui pian kokonaan. Sää oli siis erittäin mainio.

Olin katsonut kartasta hyvän näköisen paikan ja yksi seuran nainen vahvisti sen olevan hyvä paikka. Saatoin olettaa, että sinne tulisi paljon porukkaa, mutta yllätys oli iloinen, kun huomasin kaikkien lähtevän toisaalle. Kanssani järven luoteispäähän tuli minun ja seurakaverini lisäksi ainoastaan kaksi miestä.

Juuso aloituspaikallaan odottelemassa

Kairasin ihan rantaan niin kuin oli annettu ohjeeksi ja aloin pilkkiä värikoukulla. En saanut ensimmäiseltä avannolta, mutta toiselta tuli jo kala. Pari yhden kalan avantoa ja pari tyhjää ongittuani sain yhdestä avannosta yli kymmenen kalan putken. Kaikki kalat olivat kymmenen gramman luokkaa. Seuraavakin avanto antoi hyvin ja sitten kiersin ensimmäiset avantoni uudelleen. Se vaikutti kuitenkin turhalta ja lähdin toiselle rannalle. Sieltä sain joitakin ahvenia avantoa kohti, mutta ei mitään huippua. Kun sinne alkoi tulla muutakin porukkaa, totesin, että tila käy turhan ahtaaksi ja juoksin takaisin toiselle rannalle. Sain taas pari hyvää putkea ja käytyäni sitä rantaa läpi tarpeeksi juoksin takaisin toiselle puolelle, koska väki oli siellä vähentynyt. Avantoja siellä oli kyllä paljon.

Toisella avannolla, jonka tein sille rannalle, menetin pilkkini hauelle. Jouduin vaihtamaan pilkkiä. Onneksi kalantulo ei ollut pilkistä kiinni, vaan kala otti muuhunkin kuin hopeiseen Velhoon. Ahventa tuli samaan malliin kuin aikaisemminkin, mutta aivan rannassa oli jo niin monta avantoa, että tein seuraavat avannot kauemmas rannasta todeten syönnin olevan siellä parempi. Kävin pikaisesti loppuajalla vielä aloituspaikalla, josta sain vielä pari 5-10 kalan putkea. Sitten lähdin punnitukseen.

Minulla oli kalaa 1129 grammaa. Seurakaverilla 1760, mikä vaikutti uskomattomalta, sillä hän vaikutti saavan ahventa aika samaan malliin kuin minä. Hän pilkki tapsilla. Minulla oli koko ajan käytössä värikoukku silmäsyötillä, joskin kokeilin välillä lähteekö syönti paremmin käyntiin toukalla, mutta totesin sen olevan hyödytön. Juostua ja kairattua tuli paljon ja pyrinkin nopeisiin paikanvaihtoihin. Kala oli todella pientä ja suurinkin oli vain noin 30 gramman painoinen, ellei lasketa yhtä särkeä, jonka sain.

Alle 18-vuotiaiden sarjassa olin toinen. Voittajalla oli yli kaksi kiloa. Koko kisan parhaalla päälle neljä kiloa.

Tulokset + kuvia voittajista:

http://lsvk.fi/sisalto/omatjutut/liitteet/pm_pilkki_2014_henkilo.doc
http://lsvk.fi/sisalto/omatjutut/liitteet/pm_pilkki_2014_joukkue.doc
http://lsvk.fi/sisalto/omatjutut/liitteet/pm_pilkki_2014_kuvat.doc



Lukuja kalareissulta:

Kalastukseen käytetty aika: 10.00-14.00
Kalojen määrä: 1129 grammaa
Lajien määrä: Kaksi (Ahven ja särki)
Suurin kala: Särki, n. 50 g ja Ahven n. 30 grammaa