Taas aamulla katseet suunnattiin kohti Pyhäjärven aavaa ulappaa. Kisat alkoivat jo yhdeksältä ja aamulla kisapaikalla oli vielä hieman hämärää. Järvellä oli sumua ja lumisadettakin oli päiväksi luvattu. Ei se mitään, järvelle päästiin ja suuntasimme Ollin kanssa kisailijoiden valtavirran mukana lähtörannasta vasemmalle, kohti Kuivetunnokkaa.
Siirtymäaika riitti hyvin tallusteluun hieman Kuivetunnokasta eteenpäin, alueelle josta viime sunnuntainakin saimme kalaa. Aloitin pienellä ViM-värikoukkupilkillä ja sainkin heti ensimmäisestä reijästä nätin 100-grammaisen Pyhäjärven ahvenen. Tämän jälkeen olikin useampi tyhjä reikä ja pian tulikin jo useamman kalan putki. Etenin vähän siksakkia, kairaillen välillä matalampaan ja välillä syvempään veteen, kohti kauempana näkyvää seuraavaa niemennokkaa. Jostain reijästä tuli välillä ahven tai pari, kuitenkin tyhjiä reikiä oli paljon enemmän. Alueella oli paljon muutakin porukkaa ja kun reikien määrä alkoi ahdistamaan, juoksin vähän reilumman matkaa eteenpäin, aikaisempi alue vaikuttikin jo melko kalattomalta.
Vaihdoin koukun väriä ja pian tulikin värikoukkukiisken jälkeen jo komea 300-grammainen ja muutama pienempi ahven. Vähän eteenpäin ja löytyi jo hyvä, ehkä kahdenkymmenen kalan putki. Tämä alue vaikutti hieman kalaisammalta ja ahventa alkoi kertyä nopeammin, oikein hyvän kokoistakin. Välillä aina joku kiiskikin pamautti värikoukkuun. Hiukan haittasi, kun koukku aika useasti sotkeentui siimaan pilkkiessä. Voi olla että ketjua saisi vielä hiukan lyhentää, tosin lyhennysvaraa ei enää paljoa ole.
Jossain vaiheessa siirryin hieman rannempaan ja taas löytyi hyviä putkia. Tämäkin alue alkoi jo olla täynnä reikää, sillä samaa aluetta rei`ittämässä oli myös pari "kovemman tason" kilpapilkkijää, sekä lisäkseni pari nuorta. Syönti alkoi selkeästi hiipumaan, joistain reijistä irtosi vielä ahven tai pari. Kalaa alkoi kuitenkin olla kasassa jo ihan kiitettävästi, reilusti enemmän kuin viime viikonloppuna, jolloin saaliini jäi alle kuuteen kiloon. Lopuksi kala alkoi olla jo sen verran arkaa, että se pelkäsi jatkuvaa kairausta ja vanhat reijät antoivat vielä pieniä putkia. Pian täytyi kuitenkin lähteä, sillä matkaa lähtörantaan oli aika reippaasti ja varasin puolen tunnin siirtymän lisäksi vielä noin vartin kisa-aikaa paluumatkaan, kun kalaakin oli repussa aika runsaasti.
Hyvinhän siinä ehdittiin ja punnituspaikalla olin jo aika hiestä märkä. Vaaka näytti saaliini painoksi 10075 g, johon olin enemmän kuin tyytyväinen, Ollin möhliessä kisan täydellisesti alle kahden kilon saaliilla, väärästä paikkavalinnasta johtuen. Hän nimittäin jäi jo Kuivetunnokan liepeille minun jatkaessa vielä siitä eteenpäin. Saaliini tiesi seuran nuorten jäsentenvälisen kilpailun voittoa ja myös alle 16-vuotiaiden sarjan voittoa. Yleisessä voittotulos oli 16 kilon luokkaa, joka ongittiin myös samalta alueelta, jolla itse pilkin.
Olin päättänyt pilkkiä kalani puhtaasti värikoukulla ja näin myös tein. Saaliissa riitti perkaamista koko illaksi ja hyvin menneen kisan jäljiltä odotellaan innolla, mitä ensi viikonloppu tuo tullessaan...
Tulokset kilpailusta:
http://www.lsvk.fi/sisalto/omatjutut/liitteet/s_laukkanen_2015_tulokset.doc
~ Juuso
sunnuntai 25. tammikuuta 2015
lauantai 24. tammikuuta 2015
Kisoissa Lahnajärvellä - Juuso
Viime viikonloppuisista Säkylän Pyhäjärven kilpailuista ei oikein riittänyt innostusta kirjoittaa, joten kirjoitetaan nyt tämänpäiväisistä kisoista Suomusjärven Lahnajärvellä Salossa.
Heti kisapaikalla huomasin unohtaneeni liukuesteet saappaanpohjista kotiin, joten vähän jännitti, tulisiko jäällä juoksemisesta mitään nyt, kun päälle oli satanut vielä pieni kerros lunta. Onneksi pelkoni osoittautui turhaksi ja jäällä oli oikein hyvä pito. Lähdimme Ollin kanssa kisaeskukselta vasemmalle, järven pohjukkaan. Jälleen miltei koko muu porukka lähti täysin vastakkaiseen suuntaan, kuten viime vuonna samalla järvellä järjestetyssä PM-pilkissä.
Aloitin pilkinnän kupari-hopeisella 40 mm Saukolla siimatapsilla. Heti ensimmäinen reikä antoi jokusen ahvenen. Ensimmäinen oli noin 30 g ja loput Lahnajärven perus kokoluokkaa eli 5-10 g. Kairailin vielä muutaman reijän tähän pieneen lahdukkaan ja sitten lähdin etenemään sitä rantaa pitkin kisakeskusta kohti. Olli oli tässä kohtaa jo siirtynyt vastarannan puolelle, samoin pari muuta nuorta, jotka aloittivat kanssamme samalta alueelta. Yhden rannalla olevan mökin laiturin edestä sain pari hyvää, ehkä 30 kalan putkea, Kala oli samaa kokoluokkaa, tosin yksi noin 40 g ahven tuli joukkoon. Tässäkin kohtaa alkoi hiljenemään ja pian, kun pari nuorta tuli viereeni kairailemaan, päätin juosta vastarannalle. Kalaa löytyi täältä tasaisemmin kuin toiselta rannalta. Jokainen avanto antoi kalaa, tosin ei ihan niin pitkiä putkia.
Kun tätä reunaa oli tarpeeksi rei`itetty ja syönti tuntui hiipuvan, juoksin takaisin aloitusrannalle. Sieltäkään ei kalaa enää oikein löytynyt, vain muutamalta avannolta löysin pieniä putkia. Lopuksi puoleksi tunniksi juoksin vielä takaisin toiselle rannalle ja sain vielä joitakin yksittäisiä kaloja reikää kohden.
Minulla oli kalaa 2570 g ja voitin sillä tuloksella alle 18 v. sarjan, jossa oli lisäkseni kaksi muuta osallistujaa, Olli mukaan lukien. Olin tulokseeni ihan tyytyväinen. Yleisen sarjan voittotulos oli kuutisen kiloa.
Huomenna kisataan taas Pyhäjärven jäillä, ja hiukan jännittää, kun kyseessä on vielä melko tärkeä kisa, sillä se ratkaisee seuramme jäsentenvälisen kilpailun.
Tässä vielä linkki Ollin kirjoitukseen samasta kisasta:
http://voittosaalis.blogspot.fi/2015/01/kilpailu-lahnajarvella-241-olli_24.html
Heti kisapaikalla huomasin unohtaneeni liukuesteet saappaanpohjista kotiin, joten vähän jännitti, tulisiko jäällä juoksemisesta mitään nyt, kun päälle oli satanut vielä pieni kerros lunta. Onneksi pelkoni osoittautui turhaksi ja jäällä oli oikein hyvä pito. Lähdimme Ollin kanssa kisaeskukselta vasemmalle, järven pohjukkaan. Jälleen miltei koko muu porukka lähti täysin vastakkaiseen suuntaan, kuten viime vuonna samalla järvellä järjestetyssä PM-pilkissä.
Aloitin pilkinnän kupari-hopeisella 40 mm Saukolla siimatapsilla. Heti ensimmäinen reikä antoi jokusen ahvenen. Ensimmäinen oli noin 30 g ja loput Lahnajärven perus kokoluokkaa eli 5-10 g. Kairailin vielä muutaman reijän tähän pieneen lahdukkaan ja sitten lähdin etenemään sitä rantaa pitkin kisakeskusta kohti. Olli oli tässä kohtaa jo siirtynyt vastarannan puolelle, samoin pari muuta nuorta, jotka aloittivat kanssamme samalta alueelta. Yhden rannalla olevan mökin laiturin edestä sain pari hyvää, ehkä 30 kalan putkea, Kala oli samaa kokoluokkaa, tosin yksi noin 40 g ahven tuli joukkoon. Tässäkin kohtaa alkoi hiljenemään ja pian, kun pari nuorta tuli viereeni kairailemaan, päätin juosta vastarannalle. Kalaa löytyi täältä tasaisemmin kuin toiselta rannalta. Jokainen avanto antoi kalaa, tosin ei ihan niin pitkiä putkia.
Kun tätä reunaa oli tarpeeksi rei`itetty ja syönti tuntui hiipuvan, juoksin takaisin aloitusrannalle. Sieltäkään ei kalaa enää oikein löytynyt, vain muutamalta avannolta löysin pieniä putkia. Lopuksi puoleksi tunniksi juoksin vielä takaisin toiselle rannalle ja sain vielä joitakin yksittäisiä kaloja reikää kohden.
Minulla oli kalaa 2570 g ja voitin sillä tuloksella alle 18 v. sarjan, jossa oli lisäkseni kaksi muuta osallistujaa, Olli mukaan lukien. Olin tulokseeni ihan tyytyväinen. Yleisen sarjan voittotulos oli kuutisen kiloa.
Huomenna kisataan taas Pyhäjärven jäillä, ja hiukan jännittää, kun kyseessä on vielä melko tärkeä kisa, sillä se ratkaisee seuramme jäsentenvälisen kilpailun.
Tässä vielä linkki Ollin kirjoitukseen samasta kisasta:
http://voittosaalis.blogspot.fi/2015/01/kilpailu-lahnajarvella-241-olli_24.html
Kilpailu Lahnajärvellä 24.1. - Olli
Salon Lahnajärvi on hieno paikka. Olin ollut siellä kerran ennen, nimittäin viime vuonna Lounais-Suomen piirinmestaruuskilpailussa. Kilpailusta jäi hyvä mieli, ja olen halunnut sinne uudestaan nyppimään pientä ahventa, jota järvestä löytyy runsaasti. Tällä kertaa pääsin nuorten sarjaan, koska sarjat oli jaettu alle 14- ja alle 18-vuotiaisiin.
Aamu oli harmaa, mutta lämpötilan ja tuuliolosuhteiden puolesta mukava. Jäälle oli satanut lunta, joka voisi vaikuttaa kalantuloon kielteisesti. Sitä lähdettiin testaamaan ensimmäiseksi aivan vasempaan päätyyn lähtöpaikasta katsottuna. Sieltä aloitin viime vuonna PM-pilkissäkin, joten paikka oli ainakin jotenkin tuttu.
Ensimmäiset avannot olivat tyhjiä, mitä tuntuu minulle tapahtuvan melkein joka kilpailussa. Reippaalla tahdilla kairasin uutta reikää ja kolmannesta avannosta aloin saada Velholla ja puna-keltaisella värikoukulla niitä pieniä ahvenia. Ei siitä pitkää putkea tullut, joten kairasin taas ja sain avannoista muutaman kalan kerrallaan. Se pieni poukama ei kuitenkaan vaikuttanut olevan oikea paikka tänään, joten lähdin yrittämään järven vastakkaiselta puolelta ruovikon reunaa, joka yllättäen oli täysin vapaa pilkkijöistä. Jostakin syystä järven toinen pää kiinnosti pilkkijöitä jälleen enemmän.
Ruovikon reunassa oli selvästi mukavampi kairata kuin toisella puolella, jossa jää jää oli selvästi märempää. Tein aina pari reikää kerralla, kokeilin ne, ja tein taas pari lisää. Yritin käydä reiät nopeasti läpi värikoukulla. Muita vehkeitä mukana ei ollutkaan, koska syöttivehkeet ovat alkaneet ahvenkisoissa tuntuvan melkein turhilta. Värikoukku tuntuu olevan minulle oikea väline. Puolen metrin tai korkeintaan reilun metrin vedestä nappaili tasaiseen tahtiin tummia Lahnajärven ahvenia. Tuntui, että keskikoko olisi nyt hitusen suurempi kuin viime kerralla, ja sain jopa pari sadan gramman kalaa.
Jossakin vaiheessa kalan syönti tuntui alkavan hiipua, kunnes lopussa viimeisiä avantoja lukuunottamatta loppui lähes kokonaan. Avannoista ei tuli enää melkeinpä yksittäisiä kaloja. Pilkin vanhoista avannoista ja tein uusia, mutta ei siitä suurta apua ollut. Jossain vaiheessa vaihdoin eri värisen koukun, millä oli ehkä hiukan parantava vaikutus. Viimeisistä avannoista tosiaan tuli vielä pari parempaa putkea, ja viimeisellä se olisi vielä varmaan jatkunut, jos en olisi joutunut lopettamaan kisa-ajan umpeuduttua. Kilpailu menikin nopeasti ja mukavasti. Lähinnä ärsytti pilkin jatkuva sotkeutuminen poikittain siimaan ja tietysti se kalaton aika. Täytyy varmaan lyhentää "ketjua" entisestään, vaikkei kahden lukon välissä olekaan kuin kaksi lenkkiä.
Tulokseeni, 2360 grammaa, olin hiukan yllättynyt, koska noiden pienten ahventen yhteispainon arvioiminen tuntuu vaikealta. Kummasti niitä taas oli kertynyt. Olin nuorten sarjassa toinen, Juuso voitti parinsadan gramman kaulalla. Yleisessä paras saalis oli kuutisen kiloa. Linkkaan tähä tulokset, kun ne tulevat nettiin näkyviin.
Huomenna kilpaillaan taas Pyhäjärvellä ja yleisessä sarjassa. Teksti tulee varmaan maanantaina, koska huomiseksi otan luultavasti jotain perattavaa.
Juuson teksti samasta kilpailusta.
 | |
Ensimmäiset avannot olivat tyhjiä, mitä tuntuu minulle tapahtuvan melkein joka kilpailussa. Reippaalla tahdilla kairasin uutta reikää ja kolmannesta avannosta aloin saada Velholla ja puna-keltaisella värikoukulla niitä pieniä ahvenia. Ei siitä pitkää putkea tullut, joten kairasin taas ja sain avannoista muutaman kalan kerrallaan. Se pieni poukama ei kuitenkaan vaikuttanut olevan oikea paikka tänään, joten lähdin yrittämään järven vastakkaiselta puolelta ruovikon reunaa, joka yllättäen oli täysin vapaa pilkkijöistä. Jostakin syystä järven toinen pää kiinnosti pilkkijöitä jälleen enemmän.
Ruovikon reunassa oli selvästi mukavampi kairata kuin toisella puolella, jossa jää jää oli selvästi märempää. Tein aina pari reikää kerralla, kokeilin ne, ja tein taas pari lisää. Yritin käydä reiät nopeasti läpi värikoukulla. Muita vehkeitä mukana ei ollutkaan, koska syöttivehkeet ovat alkaneet ahvenkisoissa tuntuvan melkein turhilta. Värikoukku tuntuu olevan minulle oikea väline. Puolen metrin tai korkeintaan reilun metrin vedestä nappaili tasaiseen tahtiin tummia Lahnajärven ahvenia. Tuntui, että keskikoko olisi nyt hitusen suurempi kuin viime kerralla, ja sain jopa pari sadan gramman kalaa.
 |
| Lahnajärven tumma perusahven ja tänään käytössä ollutta välineistöä. |
Jossakin vaiheessa kalan syönti tuntui alkavan hiipua, kunnes lopussa viimeisiä avantoja lukuunottamatta loppui lähes kokonaan. Avannoista ei tuli enää melkeinpä yksittäisiä kaloja. Pilkin vanhoista avannoista ja tein uusia, mutta ei siitä suurta apua ollut. Jossain vaiheessa vaihdoin eri värisen koukun, millä oli ehkä hiukan parantava vaikutus. Viimeisistä avannoista tosiaan tuli vielä pari parempaa putkea, ja viimeisellä se olisi vielä varmaan jatkunut, jos en olisi joutunut lopettamaan kisa-ajan umpeuduttua. Kilpailu menikin nopeasti ja mukavasti. Lähinnä ärsytti pilkin jatkuva sotkeutuminen poikittain siimaan ja tietysti se kalaton aika. Täytyy varmaan lyhentää "ketjua" entisestään, vaikkei kahden lukon välissä olekaan kuin kaksi lenkkiä.
Tulokseeni, 2360 grammaa, olin hiukan yllättynyt, koska noiden pienten ahventen yhteispainon arvioiminen tuntuu vaikealta. Kummasti niitä taas oli kertynyt. Olin nuorten sarjassa toinen, Juuso voitti parinsadan gramman kaulalla. Yleisessä paras saalis oli kuutisen kiloa. Linkkaan tähä tulokset, kun ne tulevat nettiin näkyviin.
Huomenna kilpaillaan taas Pyhäjärvellä ja yleisessä sarjassa. Teksti tulee varmaan maanantaina, koska huomiseksi otan luultavasti jotain perattavaa.
Juuson teksti samasta kilpailusta.
 |
| Tänään pelannut väri. |
maanantai 19. tammikuuta 2015
Kilpailukauden avaus Säkylän Pyhäjärvellä 18.1. 2015
Viime viikolla kilpailut jäivät fongausreissun takia väliin, mutta nyt sunnuntaina pääsi vihdoin taas kilpailemaan ahventen pilkinnässä. Olin ensimmäistä kertaa yleisessä sarjassa, koska alle 16-vuotiaiden sarjaan ei ole enää asiaa. En uskonut juuri menestystä saavuttavani niin kovatasoisessa seurassa, mutta tietenkin oli yritettävä.
Pääsimme jäälle puoli kymmeneltä Kristallirannasta eli entisestä Loma-Säkylän rannasta ja lähdimme Juuson kanssa rauhassa kävelemään kohti Kuivetunnokkaa. Pysähdyin vähän ennen itse nokkaa tarkoituksenani siirtyä matalasta vähitellen syvempään. Pilkkiminen aloitettiin kymmeneltä ja avannon porattuani laskin pienen Velho-värikoukkupilkin veteen. En saanut mitään havaintoa kaloista, joten lähdin suunnitelman mukaan ulospäin rannasta. Ensimmäinen ahvenen antanut avanto taisi olla vasta viidestoista tai jotain sinne päin. Ahven oli kyllä ihan hyvän kokoinen, mutta siltä reijältä tai lähiseudulta ei muita noussut. Parit avannot tehtyäni lähdin takaisin kohti Kuivetunnokkaa ja sen taakse, missä näkyi muitakin pilkkijöitä.
Oli kulunut jo vähän yli tunti, eikä pöntössä ollut kuin yksi ahven. Olin enemmän kuin kiinnostunut muiden tilanteesta, joka alkoi valjeta, kun pääsin lähemmäs muita pilkkijöit ja näin heidän saavan kalaa. Päätin sitten kokeilla, mitä ahevnet tykkäisivät morrista, mutta siltä avannolta se kokeilu ei antanut kuin komean Pyhäjärveläisen kiisken, joka ei juuri siinä tilanteessa lohduttanut. Oli pakko mennä valmiiksi rei´itetylle alueelle yrittämään, jos saisi edes vähän kartutettua saalistaan.
Siinä puoli kahdentoista aikoihin alkoi tapahtua päivän ensimmäisellä hyvällä avannolla. Parin morrilla saamani kiisken jälkeen tuli komeampi ahven, jota irrottaessani sähelsin koukun poikki. Vaihdoin valmiiksi jäällä olevaan värikoukkuvapaan, jossa oli pilkkinä Mattse, ja aloin vetää siitä kunnon ahvenputkea. Hetkessä saalis oli moninkertaistunut, ja toivoin saavani korvattua aamulla menetetyn puolitoistatuntisen. Ei muuta kun uutta reikää ja värikoukkua veteen!
Loppuaika menikin sillä alueella värikoukkupilkkien ja reikiä kairaillen. Suunnilleen joka toinen reikä oli kalaisa, ja niiltä kalaisilta avannoilta tulikin sitten reilusti ja ihan hyvän kokoistakin. Vaikka alue oli jo aika täynnä reikiä, aina mahtui vielä yksi väliin ja kalaa tuli loppuun asti. Vähän mietitytti, miten paljon olisin saanut vedettyä, jos olisin tajunnut siirtyä tuonne vähän aikaisemmin.
Punnituksessa saaliin painoksi mitattiin 6196 grammaa, mihin olin ihan tyytyväinen. Näkyihän siellä isompiakin pusseja, mutta en antanut haitata. Palkintojen jaossa selvisi, että tuolla saalilla sijoituin yleisessä kymmenenneksi. Se riitti kunniamainintaan, mikä sai hyvälle mielelle. Ensi viikolla pilkitään taas Pyhäjärvellä ja silloin on mahdollisuus vielä parantaa,
Tulokset:
LUK: n pilkkikilpailun tulokset
Pääsimme jäälle puoli kymmeneltä Kristallirannasta eli entisestä Loma-Säkylän rannasta ja lähdimme Juuson kanssa rauhassa kävelemään kohti Kuivetunnokkaa. Pysähdyin vähän ennen itse nokkaa tarkoituksenani siirtyä matalasta vähitellen syvempään. Pilkkiminen aloitettiin kymmeneltä ja avannon porattuani laskin pienen Velho-värikoukkupilkin veteen. En saanut mitään havaintoa kaloista, joten lähdin suunnitelman mukaan ulospäin rannasta. Ensimmäinen ahvenen antanut avanto taisi olla vasta viidestoista tai jotain sinne päin. Ahven oli kyllä ihan hyvän kokoinen, mutta siltä reijältä tai lähiseudulta ei muita noussut. Parit avannot tehtyäni lähdin takaisin kohti Kuivetunnokkaa ja sen taakse, missä näkyi muitakin pilkkijöitä.
Oli kulunut jo vähän yli tunti, eikä pöntössä ollut kuin yksi ahven. Olin enemmän kuin kiinnostunut muiden tilanteesta, joka alkoi valjeta, kun pääsin lähemmäs muita pilkkijöit ja näin heidän saavan kalaa. Päätin sitten kokeilla, mitä ahevnet tykkäisivät morrista, mutta siltä avannolta se kokeilu ei antanut kuin komean Pyhäjärveläisen kiisken, joka ei juuri siinä tilanteessa lohduttanut. Oli pakko mennä valmiiksi rei´itetylle alueelle yrittämään, jos saisi edes vähän kartutettua saalistaan.
Siinä puoli kahdentoista aikoihin alkoi tapahtua päivän ensimmäisellä hyvällä avannolla. Parin morrilla saamani kiisken jälkeen tuli komeampi ahven, jota irrottaessani sähelsin koukun poikki. Vaihdoin valmiiksi jäällä olevaan värikoukkuvapaan, jossa oli pilkkinä Mattse, ja aloin vetää siitä kunnon ahvenputkea. Hetkessä saalis oli moninkertaistunut, ja toivoin saavani korvattua aamulla menetetyn puolitoistatuntisen. Ei muuta kun uutta reikää ja värikoukkua veteen!
Loppuaika menikin sillä alueella värikoukkupilkkien ja reikiä kairaillen. Suunnilleen joka toinen reikä oli kalaisa, ja niiltä kalaisilta avannoilta tulikin sitten reilusti ja ihan hyvän kokoistakin. Vaikka alue oli jo aika täynnä reikiä, aina mahtui vielä yksi väliin ja kalaa tuli loppuun asti. Vähän mietitytti, miten paljon olisin saanut vedettyä, jos olisin tajunnut siirtyä tuonne vähän aikaisemmin.
Punnituksessa saaliin painoksi mitattiin 6196 grammaa, mihin olin ihan tyytyväinen. Näkyihän siellä isompiakin pusseja, mutta en antanut haitata. Palkintojen jaossa selvisi, että tuolla saalilla sijoituin yleisessä kymmenenneksi. Se riitti kunniamainintaan, mikä sai hyvälle mielelle. Ensi viikolla pilkitään taas Pyhäjärvellä ja silloin on mahdollisuus vielä parantaa,
Tulokset:
LUK: n pilkkikilpailun tulokset
lauantai 17. tammikuuta 2015
Hupipilkillä Haunisten altaalla
Tänään oli taas aika lähteä uittelemaan pilkkiä Haunisiin. Koko viikon lämpötilat ovat tainneet sinnitellä hieman nollan yläpuolella ja keli oli pilkille lähdettäväksi mitä mainioin.
Olimme rannassa vähän ennen kymmentä kaverini Eetun kanssa. Jäätä oli liki 20 senttiä, tosin pintakerros oli jo muuttunut paikoitellen upottavaksi sohjoksi. Aloitimme pilkinnän melko läheltä lähtörantaa ja sain heti ensimmäisestä reijästä muutaman pienen ahvenen ja särjen pienellä oranssilla morrilla. Kairailimme siihen vielä muutamat reijät, jonka jälkeen siirryimme keskeltä järveä pilkistävän kivennyppylän viereen.
Siitä alkoikin heti tulemaan pikkuahventa, perus Haunisten kokoluokkaa eli noin viidestä kymmeneen grammaan. Pian vaihdoin morrin 40-milliseen Saukkoon ja silläkin tuli heti muutama ahven. Muutaman reijän siihen tehtyäni nasahtikin yhdeltä reijältä heti vähän parempi, noin 250-grammainen ahven. Niitä ei kuitenkaan enempää ollut, vaan sen jälkeen alkoi taas tirriä pukkaamaan. Kairailin vielä samaa aluetta ja melkein joka reijästä tuli vielä muutamia pikkuahvenia, välillä joku särkikin väliin.
Siirryimme pian taas vähän eteenpäin läheisen saaren kupeeseen. Taas muutama ahven, nyt jo yksi noin 50-grammainen ja jokunen särki. Jatkoimme vielä sitä rantaa pitkin vastapäivään kiertäen, mutta kun paremmankokoista kalaa ei oikein löytynyt, siirryimme vähän ulommaksi syvempään veteen. Pikkuahvenia löytyi jälleen ja pian tälläsi taas vähän vauraamman tuntuinen kala, joka kuitenkin harmittavasti irtosi ylös kehiessä. Jatkoin pilkkimistä samalla alueella,mutta muuta ei enää tullut kuin pientä ahventa ja noin 50-grammaisia särkiä.
Jonkin ajan kuluttua kyytimme olikin jo tulossa ja lähdimme talsimaan lähtörantaa kohti. Tulipahan vähän verryteltyä ja huomenna lähdetäänkin kisailemaan Säkylän Pyhäjärven jäille...
~ Juuso
Olimme rannassa vähän ennen kymmentä kaverini Eetun kanssa. Jäätä oli liki 20 senttiä, tosin pintakerros oli jo muuttunut paikoitellen upottavaksi sohjoksi. Aloitimme pilkinnän melko läheltä lähtörantaa ja sain heti ensimmäisestä reijästä muutaman pienen ahvenen ja särjen pienellä oranssilla morrilla. Kairailimme siihen vielä muutamat reijät, jonka jälkeen siirryimme keskeltä järveä pilkistävän kivennyppylän viereen.
Siitä alkoikin heti tulemaan pikkuahventa, perus Haunisten kokoluokkaa eli noin viidestä kymmeneen grammaan. Pian vaihdoin morrin 40-milliseen Saukkoon ja silläkin tuli heti muutama ahven. Muutaman reijän siihen tehtyäni nasahtikin yhdeltä reijältä heti vähän parempi, noin 250-grammainen ahven. Niitä ei kuitenkaan enempää ollut, vaan sen jälkeen alkoi taas tirriä pukkaamaan. Kairailin vielä samaa aluetta ja melkein joka reijästä tuli vielä muutamia pikkuahvenia, välillä joku särkikin väliin.
Siirryimme pian taas vähän eteenpäin läheisen saaren kupeeseen. Taas muutama ahven, nyt jo yksi noin 50-grammainen ja jokunen särki. Jatkoimme vielä sitä rantaa pitkin vastapäivään kiertäen, mutta kun paremmankokoista kalaa ei oikein löytynyt, siirryimme vähän ulommaksi syvempään veteen. Pikkuahvenia löytyi jälleen ja pian tälläsi taas vähän vauraamman tuntuinen kala, joka kuitenkin harmittavasti irtosi ylös kehiessä. Jatkoin pilkkimistä samalla alueella,mutta muuta ei enää tullut kuin pientä ahventa ja noin 50-grammaisia särkiä.
Jonkin ajan kuluttua kyytimme olikin jo tulossa ja lähdimme talsimaan lähtörantaa kohti. Tulipahan vähän verryteltyä ja huomenna lähdetäänkin kisailemaan Säkylän Pyhäjärven jäille...
~ Juuso
maanantai 12. tammikuuta 2015
Simppua yrittämässä - yritykseksi jäi
Fongauskausi lähti omalta osaltani käyntiin vuoden toisena sunnuntaina, 11.1. 2015, kun joukko fongareita kokoontui Paraisille yrittämään härkäsimppuja, kivinilkkoja ja muita pilkkilajeja Airiston laitureille. Olimme liikkeellää neljän hengen porukalla, johon kuului minun ja Juuson lisäksi pari muuta fongaria täältä suunnalta. Meidän lisäksi paikalle tuli reilu kymmenkunta muuta fongaria ainakin Salosta ja Helsingistä.
Olimme paikalla kymmeneltä aamulla, ja muutama pilkkijä näkyi jo laiturilla. Sinne mekin suuntasimme kokeilemaan, jospa saisimme napattua muutamat uudet lajipisteet tälle vuodelle. Kuten mainittu, itselläni ei ollut vielä yhtään lajia pohjalla. Sen sijaan Juusolla niitä oli jo kolme, sillä hän oli jo ehtinyt käydä pilkillä tämänkin vuoden puolella.
Syönti oli kuulemma ollut vielä heikkoa, mutta jokunen laji oli tullut. Ämpärissä makasi härkäsimppu ja kuore sekä kolmipiikkikin oli jo saatu. Menimme laiturille porukan jatkoksi lypsämään pilkkiä alas. Vettä tuolla onkin reilusti, peräti 15 metriä ja ylikin. Juuri sellaisista paikoista härkäsimppu on todennäköisintä tavoittaa. Kalaa ei ihan heti tullut, mutta aikani uitettuani pilkkiä, sain pienen ahvenen. Ei mikään erikoinen laji, mutta vuoden ensimmäinen kala. Itse pilkin tavallisella värikoukkupilkillä, jossa oli pari kärpäsentoukkaa syöttinä, kun taas Juuso käytti tapsipilkkiä, jonka yläpuolella oli sivutapseissa pari koukkua kuoretta varten. Myöhemmin tämä viritelmä näyttikin olevan ihan toimiva.
Yksi kaveri alkoi kohta vetää vierestä kuoreita pohjassa makaavalla tapsipilkillä, jossa oli myös pieni litka yläpuolella. Ne ovat hyviä syöttikaloja, joten otimme niitä talteen mateita varten. Juuson kanssa nappasimme pinnasta pienillä morreilla pinnakaloiksi kolmipiikit, kun niitä siinä näytti pyörivän.
Myös Juuso sai pian kuoreen. Minulla ei ollut juuri mitään tapahtumia ahvenen jälkeen, joten menin laiturin päähän kokeilemaan, jos sieltä saisi härkäsimpun. Moni oli jo senkin pisteen saanut, mutta parilta se vielä puuttui itseni lisäksi. Juusokin sai niitä päivän aikana neljä tai viisi, joista yksi oli aika komeakin.
Välillä käytiin syömässä, eikä tällä kertaa tarvinnut pärjätä tavanomaisilla voileipäeväillä, vaan saimme viime vuoden tapaan herkullisia ribsejä, joita Helsinkiläiset grillasivat ja tarjosivat. Niiden syömisen jälkeen jaksoi yrittää uusia lajipisteitä vielä pari tuntia.
Lopulta varmaan kaikki muut olivat jos saaneet härkäsimpun, ja porukkaa alkoi jo hiljalleen lähteä kotiin päin, mutta minä en sen koukuttamisessa onnistunut kovasta yrityksestä huolimatta. Kuoreita minäkin sain sentään pari kappaletta, mutta härkäsimppu olisi kyllä kelvannut...
Kivinilkkoja tuli koko porukalle vain yksi, mikä johtui ehkä liian aikaisesta ajankohdasta. Luultavasti teen sen ja varsinkin härkäsimpun perässä tuonne vielä toisen reissun tänä vuonna, jotta saan parannettua viime vuoden fongaustulostani. Fongaus- ja kalastusvuosi lähti kuitenkin käyntiin ja nyt on kolme lajia listassa.
Olimme paikalla kymmeneltä aamulla, ja muutama pilkkijä näkyi jo laiturilla. Sinne mekin suuntasimme kokeilemaan, jospa saisimme napattua muutamat uudet lajipisteet tälle vuodelle. Kuten mainittu, itselläni ei ollut vielä yhtään lajia pohjalla. Sen sijaan Juusolla niitä oli jo kolme, sillä hän oli jo ehtinyt käydä pilkillä tämänkin vuoden puolella.
Syönti oli kuulemma ollut vielä heikkoa, mutta jokunen laji oli tullut. Ämpärissä makasi härkäsimppu ja kuore sekä kolmipiikkikin oli jo saatu. Menimme laiturille porukan jatkoksi lypsämään pilkkiä alas. Vettä tuolla onkin reilusti, peräti 15 metriä ja ylikin. Juuri sellaisista paikoista härkäsimppu on todennäköisintä tavoittaa. Kalaa ei ihan heti tullut, mutta aikani uitettuani pilkkiä, sain pienen ahvenen. Ei mikään erikoinen laji, mutta vuoden ensimmäinen kala. Itse pilkin tavallisella värikoukkupilkillä, jossa oli pari kärpäsentoukkaa syöttinä, kun taas Juuso käytti tapsipilkkiä, jonka yläpuolella oli sivutapseissa pari koukkua kuoretta varten. Myöhemmin tämä viritelmä näyttikin olevan ihan toimiva.
Yksi kaveri alkoi kohta vetää vierestä kuoreita pohjassa makaavalla tapsipilkillä, jossa oli myös pieni litka yläpuolella. Ne ovat hyviä syöttikaloja, joten otimme niitä talteen mateita varten. Juuson kanssa nappasimme pinnasta pienillä morreilla pinnakaloiksi kolmipiikit, kun niitä siinä näytti pyörivän.
 | |
| Kolmipiikki |
 |
| Härkäsimppu |
Lopulta varmaan kaikki muut olivat jos saaneet härkäsimpun, ja porukkaa alkoi jo hiljalleen lähteä kotiin päin, mutta minä en sen koukuttamisessa onnistunut kovasta yrityksestä huolimatta. Kuoreita minäkin sain sentään pari kappaletta, mutta härkäsimppu olisi kyllä kelvannut...
Kivinilkkoja tuli koko porukalle vain yksi, mikä johtui ehkä liian aikaisesta ajankohdasta. Luultavasti teen sen ja varsinkin härkäsimpun perässä tuonne vielä toisen reissun tänä vuonna, jotta saan parannettua viime vuoden fongaustulostani. Fongaus- ja kalastusvuosi lähti kuitenkin käyntiin ja nyt on kolme lajia listassa.
 |
| Taaimmaisesta etummaiseen: ahven, kuore ja kolmipiikki. |
Lukuja kalareissusta:
Kalastukseen käytetty aika: 10.00-15.30
Lajien määrä: Olli: kolme (ahven, kolmipiikki, kuore), Juuso: neljä (ahven, kolmipiikki, kuore, härkäsimppu)
Suurimman kalan koko ja saaja: 259 grammaa (härkäsimppu), Juuso
Lajien määrä: Olli: kolme (ahven, kolmipiikki, kuore), Juuso: neljä (ahven, kolmipiikki, kuore, härkäsimppu)
Suurimman kalan koko ja saaja: 259 grammaa (härkäsimppu), Juuso
~ Olli Salonen
tiistai 6. tammikuuta 2015
Vuoden 2015 avaus Särkänsalmella
Olette varmasti huomanneet jo aikaisemmin tässä blogissa kerrottavan Ollin ja Juuson yhteisistä kalareissuista. Nyt näin vuoden alusta päätimme Ollin kanssa ruveta yhdessä kirjoittamaan tätä blogia, jotta saisimme juttuihimme mahdollisesti lisää mielenkiintoa ja uusia näkökulmia. Tästä lähtien saatte siis lukea meidän molempien kirjoituksia tästä blogista.
Mutta nyt asiaan... Pilkkikauden sain korkattua jo tapaninpäivänä Haunisten altaalla, tosin melko laihoin saaliin. Uudenvuoden vietimme perheeni kanssa Kanariansaarilla, jossa sielläkin tuli hieman kalastusta harrastettua. Reissusta tullessa polte päästä kalalle oli jo kova ja tänään 6.1. oli aika avata vuoden 2015 kalastuskausi Särkänsalmella, joka on jo aikaisempina vuosina kuulunut talven ensimmäisten reissujen paikkakohteeksi.
Aamulla pakkasta oli noin viitisentoista astetta. Paikalle saavuttuamme venelaiturilla olikin jo porukkaa pilkillä. Aloitimme laiturin päästä kaverini kanssa ja melko pian sainkin sieltä jo vuoden ensimmäisen lajipisteen, pasurin tapsipilkillä.
Sain vielä muutamia pasureita, mutta pian vaihdoin tasapainopilkkiin, kun muut porukat olivat jo ympärillä nostelleet muutamia alamittaisia kuhia. Taisipa joku saada mitallisenkin. Kun tasuriin ei kuulunut tärppejä, vaihdoimme pian paikkaa laiturin alkupäähän. Joku pilkkijöistä oli jo uskaltautunut laiturin viereen jäälle, joka oli mielestäni aika hurjaa sillä pakkasta ei ollut ollut vasta kuin pari päivää ja vähän matkan päässä lainehti vielä sulaa vettä. Laiturin alkupäästä sain tapsipilkillä melko pian vuoden seuraavan lajipisteen, särjen.
Siitäkin kohtaa olisi särkeä tullut reilumminkin, mutta raitapaidat loistivat vielä poissaolollaan. No, pieni siirtymä ja sekin piste tuli pian kuitattua.
Melko pian vaihdoin taas paikkaa ja aloin pilkkimään tasurilla. Hetken kuluttua sain pienen alamittaisen kuhan, jota en luonnollisesti alkanut kuvaamaan, vaan irrotin avannossa ja sujautin takaisin, jotta sen herkät silmät eivät jäätyisi kovassa pakkasessa. Pian kuitenkin porukkaa oli valunut jo aika paljon jäälle ja näyttivät kalaakin sieltä saavan, joten minäkin sitten uskaltauduin, kun laiturilta ei enää kalaa tullut. Oli siinä jäätä sentään viitisen senttiä, joten hyvinhän se kesti. Pian sain vielä toisen pienen kuhan ja muutaman vähän paremman ahvenen tasurilla, Näpitkin alkoivat olemaan jo niin jäässä, että päätimme jonkin ajan kuluttua lähteä.
Kausi tuli nyt avattua ja suurimmat paineet on poistettu. Saa nähdä mitä ensi viikonloppuna keksitään kun sääennusteet pelottelevat taas uhkaavasti plussakeleillä...
~ Juuso
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)