Tänään sunnuntaina oli tiedossa perinteinen viiden ahvenen kilpailu Naantalinaukolla. En ollut tuollakaan ollut vielä kertaakaan tänä talvena, joten kalapaikat olivat taas melkoinen arvoitus, mutta niin ne tuntuivat olevan monille muillekin, kala kun oli ollut tuolla tänä talvena epätavallisen pientä. Viiden suurimman ahvenen yhteispaino siis määräsi paremmuuden tässä kisassa ja itse olin suunnitellut laittavani pikkuahvenet takaisin avantoon, kun en niitä jaksa turhaan kotiinkaan raahata.
Lähdin enempiä miettimättä jäälle ja päädyin aloittamaan Luonnonmaan reunasta Kultarannan jälkeisen lahden perukalta. Toisesta reijästä sain suurehkolla tapsipilkillä ensimmäisen kalan, noin 100-grammaisen ahvenen, jonka otin ylös, vaikka viiden ahvenen keskipaino täytyisikin olla paljon parempi, jos mieli pärjätä kovatasoisessa kisassa. Pieniä ahvenia alkoi nousta tasaiseen tahtiin monesta reijästä, kunnes yhdestä sain pian useamman vähän paremman kalan, jotka otin mukaan. Kalan koko kuitenkin parani vielä ja sain vielä tästä reijästä kaksi yli 200-grammaista ahventa, joista toinen oli jo selkeästi yli 250 grammaa. Nämä vastasivat jo odotuksiani varteenotettavista kisakaloista. Isompia ei kuitenkaan enää kuulunut ja kiertelin vielä vanhoja kalareikiä isohkolla morrilla pilkkien saaden enää vain silppuahventa ja ehkä yhden mukaan otettavan kokoisen.
Jossain vaiheessa kokeilin hieman ulompaa yhden pilkkijäkeskittymän luota ilman havaintoja isommista kaloista. Siirryin rei'ittelemään taas rantaa eri syvyyksiltä edessä näkyvään jyrkkään kallionokkaan asti saaden kuitenkin vain harmittavasti liian pientä, noin 40-80-grammaista ahventa sekä muutaman ison särjenlötkön morrilla. Tästä eteenpäin kisani menikin aivan harakoille, mukaan otettavan kokoisia ahvenia en enää loppukisan aikana löytänyt, vaikka kävin vielä kerran aamun kalapaikat läpi ja loppuajan pilkin Kultarannan edustan saarten lähistöllä silppuahventa nostellen.
Viisi isointa ahventani painoivat 984 grammaa, harmittavasti hieman alle kilon. Niitä parinsadan pintaan olevia ahvenia ei vain tullut ihan tarpeeksi montaa. Voittajan tulos oli hieman alle puolentoista kilon. Näin jälkikäteen ajatellen kisa meni jo pipariksi siinä kohtaa, kun jäin nyhtämään vanhoja kalapaikkoja, vaan olisi täytynyt heti tehdä rohkeasti pidempi siirtymä muualle, mutta taas oppi jotakin tästäkin kisasta. Ensi viikolla kelit näyttäisivät taas vaihteeksi lauhtuvan joten saa nähdä, miten käy ensi viikonlopun pilkinnöille.
~Juuso
sunnuntai 24. tammikuuta 2016
Lahnajärvellä 23.1. - Juuso
Lauantaina oli taas aika suunnata perinteiseen alkutalven Lahnajärven kisaan. Olemme tuolla olleet Ollin kanssa jo muutamana aikaisempana vuonna ja olemme molemmat tykästyneet paikkaan kovasti, joten olihan se taas lähdettävä.
Koko viikonlopuksi oli luvattu mukavan lauhaa keliä ja vain paksu lumikerros ja paikoittainen veden nousu jäälle tekivät liikkumisesta hieman vaivalloisempaa. Aloitimme tuttuun tapaan järven eteläpäästä, pienestä poukamasta, joka ei kuitenkaan tällä kertaa antanut itselleni kalan kalaa. Aloitin pilkinnän värikoukulla ja siirryin nopeasti tätä reunaa kohti kisakeskusta, kun kaloja ei kuulunut. Kun muutama viime talvien hyvä kalakohta oli pilkitty ilman nypyn nyppyä, päätin juosta vastarannalle järveä.
Tältä reunalta sain melko pian avauskalani, noin 50-grammaisen ahvenen, joka olikin epätavallisen iso tälle järvelle. Jatkoin tämän ruovikkoisen reunan rei'ittämistä noin metrin-puolentoista veteen ja kohta pikkuahvenia alkoi nousta harvakseltaan joistakin reijistä. Kun koukkuvärin vaihtelullakaan ei ollut suurta parantavaa vaikutusta, kokeilin yhdellä reijällä tapsipilkkiä, johon sainkin kalan ottamaan paremmin ja aloin saada jonkunmoisia putkia. Yhdestä reijästä sain myös päivän tuottoisimman putken, kun hetken aikaa nousi nopealla syötöllä noin 30-40-grammaista kalaa, mutta tämäkään ilo ei kauaa kestänyt. Kiertelin vielä vanhoja avantoja tällä alueella, kunnes yhtäkkiä yhdestä reijästä noin metrin vedestä junttasi värikoukkuun jokin painavamman tuntuinen jöllikkä, jolle sai muutaman kerran ihan antaa löysiä syöksyihin. Olin lähes varma, että kala olisi hauki, niitä kun tällä alueella oli muutenkin runsaasti, mutta yllätys oli iloinen, kun avantoon ilmestyi melkoinen ahvenen pää.
Tämän bonuskalan jälkeen ei oikein enää kuulunutkaan muuta kuin yksittäisiä tirrejä sieltä täältä. Tällä reunalla vielä jonkun aikaa hortoiltuani päätin juosta takaisin ihan järven eteläperukkaan, jossa pilkin kisan loppuajan ja löysin vielä muutaman kohtuullisen putken pikkuahventa tapsilla.
Minulla oli kalaa yhteensä 2230 grammaa, joka riitti nuorten sarjan voittoon ja lisäksi 610-grammainen ahveneni oli kisan suurin kala, joka myös palkittiin. En siis saanut värikoukkuun ottamaan kalaa kunnolla koko päivänä ja samanlaisia havaintoja oli kuulemma muillakin. Hauska kisa kuitenkin kaikenkaikkiaan ja noita yksittäsiä vähän paremmankokoisia ahvenia tuntui olevan liikkeellä, kun niitä oli useilla muillakin järven eteläpäässä pilkkineillä.
Tässä vielä tulokset kisasta
~ Juuso
Koko viikonlopuksi oli luvattu mukavan lauhaa keliä ja vain paksu lumikerros ja paikoittainen veden nousu jäälle tekivät liikkumisesta hieman vaivalloisempaa. Aloitimme tuttuun tapaan järven eteläpäästä, pienestä poukamasta, joka ei kuitenkaan tällä kertaa antanut itselleni kalan kalaa. Aloitin pilkinnän värikoukulla ja siirryin nopeasti tätä reunaa kohti kisakeskusta, kun kaloja ei kuulunut. Kun muutama viime talvien hyvä kalakohta oli pilkitty ilman nypyn nyppyä, päätin juosta vastarannalle järveä.
Tältä reunalta sain melko pian avauskalani, noin 50-grammaisen ahvenen, joka olikin epätavallisen iso tälle järvelle. Jatkoin tämän ruovikkoisen reunan rei'ittämistä noin metrin-puolentoista veteen ja kohta pikkuahvenia alkoi nousta harvakseltaan joistakin reijistä. Kun koukkuvärin vaihtelullakaan ei ollut suurta parantavaa vaikutusta, kokeilin yhdellä reijällä tapsipilkkiä, johon sainkin kalan ottamaan paremmin ja aloin saada jonkunmoisia putkia. Yhdestä reijästä sain myös päivän tuottoisimman putken, kun hetken aikaa nousi nopealla syötöllä noin 30-40-grammaista kalaa, mutta tämäkään ilo ei kauaa kestänyt. Kiertelin vielä vanhoja avantoja tällä alueella, kunnes yhtäkkiä yhdestä reijästä noin metrin vedestä junttasi värikoukkuun jokin painavamman tuntuinen jöllikkä, jolle sai muutaman kerran ihan antaa löysiä syöksyihin. Olin lähes varma, että kala olisi hauki, niitä kun tällä alueella oli muutenkin runsaasti, mutta yllätys oli iloinen, kun avantoon ilmestyi melkoinen ahvenen pää.
 |
| 610-grammainen Lahnajärven jöllikkä |
Minulla oli kalaa yhteensä 2230 grammaa, joka riitti nuorten sarjan voittoon ja lisäksi 610-grammainen ahveneni oli kisan suurin kala, joka myös palkittiin. En siis saanut värikoukkuun ottamaan kalaa kunnolla koko päivänä ja samanlaisia havaintoja oli kuulemma muillakin. Hauska kisa kuitenkin kaikenkaikkiaan ja noita yksittäsiä vähän paremmankokoisia ahvenia tuntui olevan liikkeellä, kun niitä oli useilla muillakin järven eteläpäässä pilkkineillä.
Tässä vielä tulokset kisasta
~ Juuso
maanantai 18. tammikuuta 2016
Kilpailukauden avaus Säkylän Pyhäjärvellä 17.1.
Viime viikonloppuna tuli käytyä hupipilkillä merialueella, kun kisoja ei vielä ollut tarjolla ja saalistakin nousi ihan kohtuullisesti, mutta ei niistä sen enempää, eilen nimittäin pääsi vihdoin kauden ekoihin kisoihin Pyhäjärvelle Kristallirantaan.
Keli oli aamulla oikein mukava. Ei tuulta, ei liiaksi pakkasta ja aurinkokin paistoi. Uusi lumikerros jäällä vain teki liikkumisesta hieman raskaampaa. Kauan taas pohdin kumpaan suuntaan kisakeskuksesta lähtisin ja alustavana suunnitelmana oli suunnata Vahoniemeen, sillä olin kuullut sieltä kalaakin tulleen, mutta kummasti vain jäälle päästessä kallistuin sittenkin lähtemään kohti Kuivetunnokkaa, siihen kun on itselläni syntynyt huomattavasti enemmän luottoa kuin Vahoniemeen. Aloitin hieman Kuivetunnokan takaa ja kisan alkaessa kymmeneltä oli ensimmäistä reikää kairatessa hienoinen yllätys, kuinka paksusti jäätä jo oli. En mitannut, mutta noin 40 senttiä sitä kutakuinkin oli, ellei hieman ylikin.
Aloitin luonnollisesti värikoukulla ja ensimmäiset reijät olivat tyhjiä. Ehkä noin viidennestä reijästä sain heti tärpin, jonka kuitenkin karkuutin, eikä muuta enää siitä kuulunut. Pian alkoi vähän jo usko olemaan kovilla, kun ainakin tunti kisa-aikaa ja monta reikää oli kulunut, ennen kun sain ensimmäisen ahvenen reppuuni hieman rannempaa. Sekin jäi ainoaksi siitä reijästä, mutta pian sain samalta alueelta jo neljän ahvenen putken. Kalat olivat kyllä hyvän kokoisia, noin 80-150 grammaa. Sitten menikin taas vaikeaksi ja monta reikää sai taas tehdä ennen kuin jostain tuli taas muutama ahven. Morriakin koitin nopeasti muutamilla reijillä tuloksetta ja tapsilla sain myös yhden ahvenen.
Jossain vaiheessa siirryin vähän reilummin kohti Kalikkaa, kun aikaisempi alue tuntui jo aika tyhjältä. Tämä kannatti ja pian sainkin yhdestä reijästä viisi hyvänkokoista ahventa värikoukulla. Enempää ei kuitenkaan tahtonut löytyä. Vain muutama ahven enää joistain reijistä. Tätäkin aluetta aikani nyhdettyäni ja koukkuväriä vaihdeltuani päätin lähteä hieman takaisinpäin etsien isompia sellaisia alueita, joissa reikää ei vielä ollut. Tämä tuotti päivän parhaan kalareijän, josta nousi pikaiseen tahtiin kymmenkunta ahventa. Vähän matkan päästä sain vielä ison kiiskenkörilään värikoukulla ja muutamia ahvenia parista reijästä. Ihan lopuksi koitin vielä ronkkia joitakin vanhoja avantoja ilman kalahavaintoja, kunnes kisa-ajan loputtua lähdin punnitukseen.
Minulla oli kalaa noin 3300 g joka riitti "nuorten sarjassa" (järjestäjät laittoivat minut, sekä pari muuta ikäistäni kisailijaa jostain syystä vielä nuorten sarjaan, vaikka ikämme puolesta olisimme kuuluneet jo yleiseen) voittoon sekä yleisessäkin sarjassa neljänteen sijaan. Ylivoimaisella voittajalla oli yli 8 kiloa, joka pilkittiin myös samalta suunnalta, missä itse olin. Tällä kertaa siis paikkavalinta osui oikeaan ja muutenkin ihan onnistunut kisa, vaikkei tuo vielä mitään kunnollista alkutalven Pyhäjärven syöntiä ollut nähnytkään. Ahvenia minulla oli 29 kpl, keskipaino oli siis mukavasti sadan gramman paremmalla puolen. Näistä vain yksi tuli tapsipilkillä, muut värikoukulla. Koukun värilläkään ei tuntunut olevan hirveän suurta merkitystä, kunhan vain kalaa sattui osumaan kohdalle.
Tulokset
~ Juuso
Keli oli aamulla oikein mukava. Ei tuulta, ei liiaksi pakkasta ja aurinkokin paistoi. Uusi lumikerros jäällä vain teki liikkumisesta hieman raskaampaa. Kauan taas pohdin kumpaan suuntaan kisakeskuksesta lähtisin ja alustavana suunnitelmana oli suunnata Vahoniemeen, sillä olin kuullut sieltä kalaakin tulleen, mutta kummasti vain jäälle päästessä kallistuin sittenkin lähtemään kohti Kuivetunnokkaa, siihen kun on itselläni syntynyt huomattavasti enemmän luottoa kuin Vahoniemeen. Aloitin hieman Kuivetunnokan takaa ja kisan alkaessa kymmeneltä oli ensimmäistä reikää kairatessa hienoinen yllätys, kuinka paksusti jäätä jo oli. En mitannut, mutta noin 40 senttiä sitä kutakuinkin oli, ellei hieman ylikin.
 |
| Joku oli jo autollakin pilkillä, kuten kuvan oikeassa reunassa näkyy |
Aloitin luonnollisesti värikoukulla ja ensimmäiset reijät olivat tyhjiä. Ehkä noin viidennestä reijästä sain heti tärpin, jonka kuitenkin karkuutin, eikä muuta enää siitä kuulunut. Pian alkoi vähän jo usko olemaan kovilla, kun ainakin tunti kisa-aikaa ja monta reikää oli kulunut, ennen kun sain ensimmäisen ahvenen reppuuni hieman rannempaa. Sekin jäi ainoaksi siitä reijästä, mutta pian sain samalta alueelta jo neljän ahvenen putken. Kalat olivat kyllä hyvän kokoisia, noin 80-150 grammaa. Sitten menikin taas vaikeaksi ja monta reikää sai taas tehdä ennen kuin jostain tuli taas muutama ahven. Morriakin koitin nopeasti muutamilla reijillä tuloksetta ja tapsilla sain myös yhden ahvenen.
Jossain vaiheessa siirryin vähän reilummin kohti Kalikkaa, kun aikaisempi alue tuntui jo aika tyhjältä. Tämä kannatti ja pian sainkin yhdestä reijästä viisi hyvänkokoista ahventa värikoukulla. Enempää ei kuitenkaan tahtonut löytyä. Vain muutama ahven enää joistain reijistä. Tätäkin aluetta aikani nyhdettyäni ja koukkuväriä vaihdeltuani päätin lähteä hieman takaisinpäin etsien isompia sellaisia alueita, joissa reikää ei vielä ollut. Tämä tuotti päivän parhaan kalareijän, josta nousi pikaiseen tahtiin kymmenkunta ahventa. Vähän matkan päästä sain vielä ison kiiskenkörilään värikoukulla ja muutamia ahvenia parista reijästä. Ihan lopuksi koitin vielä ronkkia joitakin vanhoja avantoja ilman kalahavaintoja, kunnes kisa-ajan loputtua lähdin punnitukseen.
Minulla oli kalaa noin 3300 g joka riitti "nuorten sarjassa" (järjestäjät laittoivat minut, sekä pari muuta ikäistäni kisailijaa jostain syystä vielä nuorten sarjaan, vaikka ikämme puolesta olisimme kuuluneet jo yleiseen) voittoon sekä yleisessäkin sarjassa neljänteen sijaan. Ylivoimaisella voittajalla oli yli 8 kiloa, joka pilkittiin myös samalta suunnalta, missä itse olin. Tällä kertaa siis paikkavalinta osui oikeaan ja muutenkin ihan onnistunut kisa, vaikkei tuo vielä mitään kunnollista alkutalven Pyhäjärven syöntiä ollut nähnytkään. Ahvenia minulla oli 29 kpl, keskipaino oli siis mukavasti sadan gramman paremmalla puolen. Näistä vain yksi tuli tapsipilkillä, muut värikoukulla. Koukun värilläkään ei tuntunut olevan hirveän suurta merkitystä, kunhan vain kalaa sattui osumaan kohdalle.
Tulokset
~ Juuso
keskiviikko 6. tammikuuta 2016
Neljän päivän pilkkimiset 2.-5.1.
Nyt joululomalla on tullut käytyä varsin ahkerasti pilkillä, kun kunnon jääpeitteet on vihdoin saatu tänne eteläänkin. Tänään loppiaisena pidin välipäivän kovan pakkasen takia, mutta muuten on tullut käytyä joka päivä, tosin kalantulo ei edelleenkään ole päätä huimannut.
2.1. päätin lähteä taas Haunisten altaalle ja keli oli aamulla mitä hienoin, kun aurinko paistoi täydeltä terältä eikä tuullut juuri lainkaan. Aloittelin viime kerroilla löytyneeltä kalaisammalta alueelta ja aloin taas löytää siitä jokusia yksittäisiä ahvenia ja särkiä tapsilla. Tuota aluetta päasiassa kiertelin siihen asti, kunnes keli alkoi muuttumaan lumisateeksi ja silloin viimeistään syönti hiipui tykkänään ja päätin lopettaa siihen. Saalista taisi kertyä vajaat kymmenkunta pikkuahventa ja särkiä muutama vähemmän. Tosin aika paljon voi pistää sen piikkiin ettei minulla tällä(kään) kertaa ollut surviaisia käytössä, ne olisivat parantaneet saalista lähes varmasti.
3.1. oli vuorossa pientä "kisatreeniä" loppiaisen Littoistenjärven kisoihin (joihin en tänään kuitenkaan lähtenyt kovan pakkasen ja heikon kalantulon takia). Keli oli tuolloin pilvisempi ja tuulisempi ja taisi siinä joku lumihiutalekin leijailla päivän aikana alas. Isäni lähti myös mukaan hupipilkille ja itse olin ajatellut kiertäväni järven luoteispään hiekkarannalta lähtien myötäpäivään nopeaan tahtiin läpi ennalta katsotut mahdolliset kalapaikat pilkkien. En ollut pilkkinyt tuolla tätä kertaa ennen kuin pari kertaa. Pilkin pääasiassa pienellä tapsipilkillä ja ainoat koko päivän kaksi ahventani sain Kuoviluodon kohdilta ja nekin ottivat todella varovasti. Toisen pienen saaren kupeesta sain vielä yhden särjen morrilla. Surviaiset olisivat varmasti taas auttaneet, mutta kyllä siinä jo aika hyvän käsityksen sai syönnistä... Isäni saalis jäi yhteen ketjupilkkiin iskeneeseen reilun kahden ja puolen kilon luupäähän.
4.1. olin taas Haunisissa ja nyt yritin tällä kertaa pilkkiä sellaisia alueita, joita en ollut vielä aikaisemmin tänä talvena kolunnut, kuitenkin tuloksetta. Taas oli palattava noukkimaan vanhoilta paikoilta ne pakolliset kymmenkunta ahventa ja muutamia punasilmiä. Nyt sain myös alueelta talven ensimmäiset kiisket sekä ahvenia sai taas ottamaan edes jotenkuten värikoukkuun.
5.1. Päätettiin lähteä kokeilemaan onnea Särkänsalmelle Merimaskuun. Merijäätä olisi ehkä ollut jo paikoin sen verran, että se olisi kantanut, mutta tyydyttiin kuitenkin vielä pilkkimään läheisiltä venelaitureilta. Ahvenia ja pasureita kertyi harvakseen molemmilta laitureilta pääasiassa syöttivehkeillä pillkien. Myös muutama alamittainen kuha kävi käsissä kääntymässä. Kyllä siitä sentään mutama kilo nousi ihan filekokoisia ahvenia, joten hiukan paremmin jo päästiin kalan makuun kuin edellisinä päivinä.
~ Juuso
2.1. päätin lähteä taas Haunisten altaalle ja keli oli aamulla mitä hienoin, kun aurinko paistoi täydeltä terältä eikä tuullut juuri lainkaan. Aloittelin viime kerroilla löytyneeltä kalaisammalta alueelta ja aloin taas löytää siitä jokusia yksittäisiä ahvenia ja särkiä tapsilla. Tuota aluetta päasiassa kiertelin siihen asti, kunnes keli alkoi muuttumaan lumisateeksi ja silloin viimeistään syönti hiipui tykkänään ja päätin lopettaa siihen. Saalista taisi kertyä vajaat kymmenkunta pikkuahventa ja särkiä muutama vähemmän. Tosin aika paljon voi pistää sen piikkiin ettei minulla tällä(kään) kertaa ollut surviaisia käytössä, ne olisivat parantaneet saalista lähes varmasti.
3.1. oli vuorossa pientä "kisatreeniä" loppiaisen Littoistenjärven kisoihin (joihin en tänään kuitenkaan lähtenyt kovan pakkasen ja heikon kalantulon takia). Keli oli tuolloin pilvisempi ja tuulisempi ja taisi siinä joku lumihiutalekin leijailla päivän aikana alas. Isäni lähti myös mukaan hupipilkille ja itse olin ajatellut kiertäväni järven luoteispään hiekkarannalta lähtien myötäpäivään nopeaan tahtiin läpi ennalta katsotut mahdolliset kalapaikat pilkkien. En ollut pilkkinyt tuolla tätä kertaa ennen kuin pari kertaa. Pilkin pääasiassa pienellä tapsipilkillä ja ainoat koko päivän kaksi ahventani sain Kuoviluodon kohdilta ja nekin ottivat todella varovasti. Toisen pienen saaren kupeesta sain vielä yhden särjen morrilla. Surviaiset olisivat varmasti taas auttaneet, mutta kyllä siinä jo aika hyvän käsityksen sai syönnistä... Isäni saalis jäi yhteen ketjupilkkiin iskeneeseen reilun kahden ja puolen kilon luupäähän.
 |
| Harjoituspäivän saalis |
5.1. Päätettiin lähteä kokeilemaan onnea Särkänsalmelle Merimaskuun. Merijäätä olisi ehkä ollut jo paikoin sen verran, että se olisi kantanut, mutta tyydyttiin kuitenkin vielä pilkkimään läheisiltä venelaitureilta. Ahvenia ja pasureita kertyi harvakseen molemmilta laitureilta pääasiassa syöttivehkeillä pillkien. Myös muutama alamittainen kuha kävi käsissä kääntymässä. Kyllä siitä sentään mutama kilo nousi ihan filekokoisia ahvenia, joten hiukan paremmin jo päästiin kalan makuun kuin edellisinä päivinä.
~ Juuso
perjantai 1. tammikuuta 2016
Uusi vuosi, uudet kujeet
Vuosi vaihtui ja jos hieman katsahtaa viime vuoden kalastuksellisiin saavutuksiin, niin eihän tuo mitenkään kovin erikoinen ollut ja tavoitetta riittää vielä tälle vuodelle. Ehkä se suurin tavoite kuitenkin täyttyi, nimittäin 40 vuosipinnaa, joista viimeiset kolme lajia olivat Bromarvista lirkityt piikkikampela ja mutu sekä neljänkympin rajan ylväästi rikkonut Matildanjärven risaeväinen pullukka kirjolohi :D Viime vuoden vuosisaalis oli 36 pojoa, joten mukava parannushan tuohon tuli. Uudet kolme elämänpistettä olivat vimpa, puronieri ja sulkava. Tänä vuonna en varmaan enää jaksa yrittää rikkoa tuota vuosisaalista, sen verran vaivaa ja reissaamista se vaatii. Sen sijaan keskityn uusien elämänpisteiden yrittämiseen. Tämän vuoden ajan onkin meidän kalamaratonjoukkueen kesken voimassa vähän uudenlainen kisa, nimittäin siitä, kuka nappaa eniten koko joukkueen jäsenille uusia elämänpojoja. Saa nyt nähdä mitä tämä vuosi tuo tullessaan ja minkä verran ehtii kalalla käymään, kun tuo koulunkäyntikin tuppaa jo viemään aika paljon vapaa-aikaa.
Mainittakoon nyt vielä, että tänään tuli käytyä jo aloittamassa kalastuskausi 2016 Haunisten altaan jäillä. Syönti oli tänään vielä huonompaa kuin edellispäivänä. Aloitin tällä kertaa lähtörannasta katsottuna enemmän oikeasta reunasta järveä ja kovasta yrityksestä huolimatta tältä alueelta sain vain yhden pienen ahvenen, senkin tapsilla vaikka olin pilkkinyt samaa avantoa jo jonkin aikaa värikoukulla ennen tätä. Vaihdoin edellispäivän "kalaisammille" alueille ja täältä sain vielä tapsilla neljä ahventa lisää ja kaksi särkeä, värikoukkuun ei nyppyäkään. Tänään olivat myös testissä omatekoiset tapsimorrini, ja tällaisella sainkin kaikki kalani, jos jotain positiivista siis hakee tästä reissusta. Tästä on hyvä jatkaa ja ohessa vielä muutama kuva kuluneelta vuodelta...
~ Juuso
Mainittakoon nyt vielä, että tänään tuli käytyä jo aloittamassa kalastuskausi 2016 Haunisten altaan jäillä. Syönti oli tänään vielä huonompaa kuin edellispäivänä. Aloitin tällä kertaa lähtörannasta katsottuna enemmän oikeasta reunasta järveä ja kovasta yrityksestä huolimatta tältä alueelta sain vain yhden pienen ahvenen, senkin tapsilla vaikka olin pilkkinyt samaa avantoa jo jonkin aikaa värikoukulla ennen tätä. Vaihdoin edellispäivän "kalaisammille" alueille ja täältä sain vielä tapsilla neljä ahventa lisää ja kaksi särkeä, värikoukkuun ei nyppyäkään. Tänään olivat myös testissä omatekoiset tapsimorrini, ja tällaisella sainkin kaikki kalani, jos jotain positiivista siis hakee tästä reissusta. Tästä on hyvä jatkaa ja ohessa vielä muutama kuva kuluneelta vuodelta...
 |
| (jäitä) odottavan aika on pitkä... |
 |
| Enkkapasuri 510 g |
 |
| Upea onkikala, noin kilon painoinen suutari ilta-auringon loisteessa |
 |
| Harrastukset yhdistettynä |
 |
| Elämänpiste sulkava |
 |
| Jigienkka |
 |
| 40. vuosipojo |
~ Juuso
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)