sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Kaarinan Voivalanrannan kisat 11.2.

Tätä kisaa ei taidettu viime vuonna edes pystyä järjestämään jäätilanteen takia, mutta nyt pääsi taas kisaamaan tuohon melko tasapaksun oloiseen salmeen. Kisassa kelpasi kaikki kala, mutta ahvenella oli kerroin kolme, joten sanomattakin on selvää, että ahvenen pilkintään piti panostaa. Olin päässyt kerran viikolla käymään kisa-alueella, joten jotain käryä kalojen sijoittumisesta ja syöntihaluista oli jo kisaan lähtiessä. Kovin suuria tuloksia en odottanut ja oletin parin-kolmen kilon ahvensaaliin olevan jo hyvä tulos.

Päätin aloittaa lähtörannan venelaiturien oikealla puolella sijaitsevan uimahyppyponttoonin vierestä parin metrin vedestä, josta sain treenissä kalaa. Aloitin pienellä kultamorrilla ja heti kävi selväksi, että kalaa oli paikalla, kun ensimmäinen reikä antoi yli kymmenen ahvenen putken mukavalla noin 50 g keskipainolla. Seuraavista reijistä ei enää kuitenkaan tullut kuin ihan muutamia kaloja ja pääosin pienempiä. Kokeilin lähimmästä kaislikonreunasta, mutta siinä oli paikalla vain pientä, alle 30 g särkeä. Nyhdin niitä sen aikaa, kun tahti pysyi nopeana, mutta siirryin paikan hiipuessa takaisin ponttoonilautan viereen. Sain aamuisista reijistäni härnättyä vielä jokusia ahvenia, jotka olivat kuitenkin hyvänkokoisia, mikä sai minut vielä tuhraamaan jonkun aikaa tuon alueen koluamisessa.

Lopulta päätin juosta vastarannalle kallioisen niemennokan taakse. Kalaa ei kuitenkaan löytynyt paria kiiskeä ja ahventa enempää. Menin ihan niemennokan edustalle ja siitä sain morrilla yhden paremman, ehkä 200-grammaisen ahvenen. Hetken kolusin vielä aluetta, mutta paria pientä ahventa enempää ei tästäkään enää irronnut. Nyt menin vielä niemennokan rajaaman lahdelman toiselle, kaislikkoiselle reunalle, jossa oli muutakin porukkaa. Heti alkoikin löytyä pientä ahventa, mutta pian kävi selväksi, että niitä ei montaa tullut reijästä ja ahventen jälkeen syöttiä tulivat nyppimään pienet särjet. Jonkin verran rei'itin tätäkin reunaa, ja kun kalat alkoivat olla jo ihan yksittäisiä, lähdin takaisin toiselle puolelle salmea.

Kokeilin lähtörannan laiturien edustoja, joissa muutakin porukkaa sinnikkäästi istui. En kuitenkaan saanut muuta kuin muutaman pienen ahvenen ja pari vielä pienempää kiiskeä. Kun muutakaan en keksinyt, lähdin käymään aamuisen kaislikonpätkän läpi. Tämä oli kuitenkin täysin tyhjä arpa tuottaen yhden särjen. Lopuksi menin vielä ponttoonilautan viereen ja nyt vanhoista reijistä sai morrilla taas pienellä härnäämisellä mukavia 50-100 g ahvenia. Tuonne olisi voinut tajuta mennä aikaisemminkin, sillä nyt yhden putken joutui jättämään melkein kesken kisa-ajan tullessa täyteen.

Tulokseni, noin 2,7 kg ahvenia ja hieman reilu kilo muuta kalaa(kertoimilla noin 9,2 kg) oikeutti alle 18 v.-sarjan voittoon. Yleisen sarjan hurja, kertoimilla yli 30 kg voittotulos pilkittiin kuulemani mukaan noin neljän kilometrin päästä lähtörannasta vasemmalle, Piikkiönlahden perukoilta. Myös aivan lähtörannan laitureiden välissä oli ollut hyvin kalaa, mutta juuri tuohon väliin en kisassa hoksannut mennä. Parantamisen varaa jäi, mutta kisasta jäi kuitenkin ihan mukava fiilis.

~ Juuso

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti