Viikon harjoittelukiellon jälkeen suunnitelmani kisaan oli edellisviikon Satakunnan kisan perusteella lähteä suoraan Vahoniemeen aivan takarajalle asti. Pidin sekä Kuivetunnokan suuntaa että selälle lähtöä turhan riskialttiina vaihtoehtoina, ja Vahoniemessä oli ainakin viikko sitten ollut takarajan tuntumassa kalaa. Kilpailukalana oli ahven ja kilpailuaika klo 10-14. Rajatun alueen takia odotukset saaliin suhteen eivät olleet kovin korkeat. Jonkinlaisena tavoitteena pidin kolmea kiloa ja uskoin, että nappisuorituksen sattuessa viiteen kiloon olisi mahdollisuudet.
Kuten arvata saattoi, valtaosa porukasta lähti juuri samaan suuntaan, mutta uskoin ison osan heistä kuitenkin jäävän tuohon reunaan matkan varrelle. Näin kävikin, mutta ihan tarpeeksi porukkaa tuli silti rajalle asti. Sain heti ensimmäisestä reijästä viitisen ahventa värikoukulla, mutta söhersin pari karkuun ja se lakkasikin siihen. Kalat olivat vielä jonkin verran pienempiä, kuin viime viikolla. Ajattelin, että alueella olisi kalaa, kun heti eka reikä antoi ahvenia, mutta se osoittautui pian turhaksi toiveeksi. Ainakin seuraavat kymmenen reikää kuluivat täysin tyhjää nykiessä morrilla varmistuksista huolimatta. Porukkaa oli kasautunut tiuhemmin hiukan syvempään penkan reunamille. Ainakin joku heistä näytti saavan jonkun kalankin, joten menin lähemmäksi ja yhdestä reijästä sain vihdoin nätimmän ahvenen. Se oli kuitenkin lyhyt putki ja reikänsä ainoa kala. Toisella reijällä kokeilin vaihtaa koukkuväriä ja se toikin heti tärpin, mutta se irtosi matkalla. Tässä kohtaa ei näyttänyt hyvältä, kisaa kulunut tunti ja kalaa ehkä puoli kiloa.
Löysin yhdestä reijästä vielä kolmen ahvenen putken, mutta sen jälkeen alue alkoi olla niin täynnä reikää ja porukkaa, että johonkin oli siirryttävä. Menin vähän takaisin päin lähemmäs pientä railoa, joka suuntautui rannasta selälle päin. Kokeilin taas morria ja sillä tulikin heti iso särjenlötkö. Toiselta puolen railoa taisin saada värikoukulla seitsemän ahvenen putken, kun kokeilin metrin verran irti pohjasta. Parin reijän kuluttua löytyi vielä toisesta reijästä viitisen ahventa. Morrilla varmistus ei tuottanut muuta kuin kaksi isoa särkeä. Tässäkin kohtaa oli kuitenkin porukkaa sen verran, että kaloja nosteltuani sain pian seuraa ympärille.
Tämäkään alue ei tuntunut enää helpolla antavan tärppejä, ja päätin juosta rannempaan, viime viikolla löytämäni pienen kala-alueen kohdalle. Heti ensimmäsestä reijästä nousikin peräkkäin viisi erikoisen pientä noin 20-grammaista ahventa. Muuten alue oli tyhjää täynnä. Ideat alkoivat olla vähissä ja päätin lähteä rei'ittämään vähän syvempään päin. Löysin kohdan, jossa oli särkiä ja kiiskiä jätetty jäälle ja läheltä yhdestä reijästä sainkin taas kolme ahventa, kun kokeilin välivettä. Alueelta ei kuitenkaan tuntunut irtoavan enempää ja rei'ittelin suunnilleen tätä syvyyskäyrää vähän eteenpäin, kunnes sain vielä yhdestä reijästä neljän ahvenen putken. Nämä jäivät kovasta yrityksestä huolimatta myös kisan viimeisiksi kaloikseni.
Onnekseni taso ei ollut tällä kertaa alle 19 v. -sarjassa niin kova kuin välillä ja 2415 g tulokseni riitti piirinmestaruuteen. Minulla oli ahvenia 37 kappaletta, joten keskipaino oli omille Pyhäjärven ahvenilleni tämän talven heikoin, noin 65 g. Tulokset olivat muutenkin pääpiirteittäin varsin vaisuja, kuten odotettavissa olikin, mutta yleisen sarjan voittaja erottui joukosta reilun seitsemän kilon saaliilla. Myös naisten sarjassa voittotulos oli seitsemän kiloa. Suurimmat tulokset oli ilmeisesti ongittu suhteellisen läheltä lähtörantaa, mutta tarkasta alueesta minulla ei ole tietoa. Harjoittelukiellon takia kalapaikkoja oli myös vaikea ennustaa, kun tuolla tyypillistä on, että ne voivat muuttua lyhyissäkin ajoissa. Pilkkimiltäni alueilta tulokseni oli kuitenkin ilmeisesti ihan kohtuullinen, vaikkei pidempiä putkia mistään löytynytkään.
Kilpailun tulokset
~ Juuso
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti