Hauki ja made - hupipilkintää ja fongailua

Aikaisempina viikonloppuina on tullut panostettua pilkkikilpailuihin ja nyt vuorossa oli taas kartuttaa vuoden lajipistetilastoja. Jo torstaina pääsin madepilkille "varmoille paikoille", mutta saalis jäi minun osaltani pelkän kokemuksen keräilyyn, vaikka juuri edeltävänä päivänä oli kertoman mukaan noussut paikalta useita mateita. Tänään 7.2. olisi ollut taas kisat Säkylän Pyhäjärvellä, mutta niihin en kyydin puuttuessa lähtenyt, vaan päätin suunnata lähimmälle paikalle, Haunisten altaalle, hauki mielessä.

Aloitin lähimpänä olevan saaren edustalta ja pilkin ensin pari pikku ahventa syötiksi virittelemiini täkyonkiin. Tapoin ahvenet ja päätin kokeilla aluksi kuolleella syötillä. Kun onget olivat pyynnissä, jatkoin pilkkimistä tapsipilkillä. Sain vielä yhden pienen tirrin, kunnes jymäytti vähän paremmin. Ajattelin ensin, että nyt on vähän isompi syöttisärki, mutta kun kala alkoi nousemaan, tunsin että taitaa olla ahven. Ja kuinka ollakkaan, juuri avannossa katkesi tapsi. Näin kuitenkin kalan ja ehdin juuri kahmaisemaan sen kädellä jäälle. Ei ihan puolta kiloa, mutta isoin ahveneni tähän asti Haunisista. 

Jatkoin siinä pilkkimistä ja tähyilin välillä täkyonkia. Kokeilin välillä tasuriakin, mutta tärpeittä. Kerran tuli jo muutama ylimääräinen sydämentykytys, kun tuuli oli vienyt siimaa ulos ja siiman sitomani merkkilippu hävisi näkyvistä. Tärppejä ei kuitenkaan kuulunut ja vaihdoin hiukan aluetta. 

Löysin jäältä jonkun toisen pilkkijän jättämän särjen ja laitoin sen syötiksi ahvenen sijaan. Kun olin virittänyt taas onget, jatkoin pilkkimistä ja sainkin heti pari noin 150-grammaista ahventa putkeen. Sen jälkeen alkoi pukkaamaan tirriä ja muutama särki. Vaihdoin nyt elävän särjen syötiksi toiseen onkeen, jos se kelpaisi paremmin. Ja kuinka ollakkaan, huomasin pian kun merkkilippu liikahti ja alkoi vipeltämään kohti avantoa ja isopuolaiseen pilkkivapaan rakentamani täkyongen puola pyöriä. Odotin hetken ja tein vastaiskun. Kala tarttui ja sain sen helposti ylös kuuden tuuman avannosta. Nätti parikiloinen hauki, vuoden 8. lajipiste, jonka päätin ottaa ruokakalaksi. Nyt oli kalaa jo sen verran, että lähdin kotiin hyvillä mielin onnistuneesta reissusta.

Eikä siinä vielä kaikki, illalla oli näet tarkoitus lähteä isäni kanssa madepilkille. Jatketaan nyt petokalalinjalla, kun on jo alkuun päästy. Nyt olisi mahdollisuus tehdä viime vuoden perinteen mukaan samoin tänäkin vuonna, eli hauki ja made samana päivänä. 

Jäälle päästiin ja eihän siinä kauaa mennyt kun isäni vetäisi haralla jäälle pikku matikan lieron. Alle puoli kiloa, mutta hyvä merkki, toivoa siis olisi. Pilkin itse 40 gramman jigipäästä värkkäämälläni "mademorrilla", jossa oli kuoretta syöttinä. Ja tulihan se minunkin mateeni aika pian. Tuntui vähän painavammalta, ja olihan se. 1,38 kiloa vielä kutematonta kollia. Tunne oli jälleen kerran aivan mahtava. On se made vain niin upea ja mystinen kala. 9. lajipiste ja oma made-enkka. Upea päivä! Ja pian pääsee maistamaan madekeittoa, sitä herkkua, jota on taas vuosi odotettu...

Made!

~ Juuso