tiistai 17. helmikuuta 2015

Kilpailuviikonloppu 14.-15.2.

Näin jälkikäteen kirjoitellessa laitan nyt molemmat viikonlopun kisat yhteen tekstiin, toivottavasti se ei haittaa. Eli lauantaina Raision kaupungin omissa kisoissa Haunisten altaalla ja sunnuntaina PM-pilkissä Kristallirannassa Säkylän Pyhäjärvellä.

Olin käynyt viikolla hiukan treenailemassa Haunisissa, joten tiesin suunnilleen, mihin kisassa suuntasin. Aloitin keskellä olevan kivennyppylän vierestä 40 mm Saukko -tapsipilkillä. Parin reijän jälkeen löytyikin jo hyvin kalaa, pientä ahventa ja vähän nätimpää, keskipainoltaan ehkä noin 50 g särkeä. Kyseessä oli sekakalakisa, joten särjistä tuli mukavasti painoa. Kalaa ei ollut kovin isolla alueella ja kerkesin onkimaan tästä pari kiloa ennen kun syönti hiipui. Pian siirryin varapaikalleni vähän eteenpäin, ja kalaa alkoi taas löytymään. Välillä kokeilin värikoukkuakin, mutta en saanut ahventa ottamaan siihen niin hyvin kuin tapsiin, joten vaihdoin äkkiä takaisin syöttivehkeisin. 

Kun tämäkin kohta alkoi olla ongittu tyhjäksi, rupesin taas etsimään kalaa, mutten enää sitä juuri löytänyt. Lopuksi palasin vielä aloituskiven viereen ja sain vielä pienen putken vanhasta reijästä, kunnes kisa-aika tuli täyteen. 

Minulla oli kalaa 5313 g, joka oli kisan suurin tulos, tosin osanottajiakaan ei ollut hirveän paljon. Seuraavalla oli kalaa noin 3700 g, jossa oli tosin yksi 972-grammainen ahven ja jolla irtosi suurimman kalan palkinto. Seuraavaksi suurin ahvenkin painoi 550 g, joten hurjia ahvenia siellä Haunisissa uiskentelee!


Sunnuntaina suunnattiinkin piirinmestaruuskilpailuihin Pyhäjärvelle. Treenaamaan en ollut päässyt, joten vähän jännitti, miten mahtaisi käydä. Keli oli mitä hienoin ja aurinko paistoi. Lähdin totuttuun tapaan kohti Kalikannokkaa ja ehdin sinne juuri sopivasti puolen tunnin siirtymäajassa. 

Aloitin värikokulla ja sain jo ensimmäisistä reijistä tärppejä ja jo kolmas reikä antoi pari ahventa. Siihen se sitten loppuikin ja piti ruveta etsimään kalaa toden teolla. Kyllä sitä sentään aina välillä jokunen löytyikin, mutta ei todellakaan toivottuun tahtiin. Heti näki, ettei osunut paras kisapäivä tänään. Taisi jo puolet kisa-ajasta olla kulunut ennen kuin kymmenen ahventa tuli täyteen. Lopuksi oli pakko vaihtaa aluetta, kun ahventa ei vaan löytynyt. En tiedä, olisiko pitänyt juosta vielä kauemmas, mutta siirryin vähän takaisinpäin, jossa oli useampi pilkkijä ollut jo aika kauan samalla alueella vähän rannemmassa. Täältä sain sitten parista reijästä noin viiden ahvenen putken ja vielä joitain yksittäisiä. Viimeiseen tuntiin ei tainnut enää tulla kuin pari pientä. Ahvenen keskikokokin näytti olevan selvästi pienempää kuin aikaisemmilla kerroilla. Pilkin kaikki kalani värikoukulla. Hetken uitin tapsia, mutten kerennyt sillä saamaan kuin yhden kiisken.

Kalaa minulla oli 1894 g, jolla sijoituin alle 19 v -sarjassa viidenneksi kymmenestä osanottajasta. Suurimmat tulokset tulivat tällä kertaa täysin päinvastaisesta, eli Vahoniemen suunnasta, joka hieman hämmästytti. Ei erityisen putkeen mennyt kisa, mutta välillä käy näinkin. Onneksi nyt on alkanut hiihtoloma ja ehtii viikollakin jäille. 

Tässä vielä tulokset sunnuntain kilpailusta:

lauantai 7. helmikuuta 2015

Hauki ja made - hupipilkintää ja fongailua

Aikaisempina viikonloppuina on tullut panostettua pilkkikilpailuihin ja nyt vuorossa oli taas kartuttaa vuoden lajipistetilastoja. Jo torstaina pääsin madepilkille "varmoille paikoille", mutta saalis jäi minun osaltani pelkän kokemuksen keräilyyn, vaikka juuri edeltävänä päivänä oli kertoman mukaan noussut paikalta useita mateita. Tänään 7.2. olisi ollut taas kisat Säkylän Pyhäjärvellä, mutta niihin en kyydin puuttuessa lähtenyt, vaan päätin suunnata lähimmälle paikalle, Haunisten altaalle, hauki mielessä.

Aloitin lähimpänä olevan saaren edustalta ja pilkin ensin pari pikku ahventa syötiksi virittelemiini täkyonkiin. Tapoin ahvenet ja päätin kokeilla aluksi kuolleella syötillä. Kun onget olivat pyynnissä, jatkoin pilkkimistä tapsipilkillä. Sain vielä yhden pienen tirrin, kunnes jymäytti vähän paremmin. Ajattelin ensin, että nyt on vähän isompi syöttisärki, mutta kun kala alkoi nousemaan, tunsin että taitaa olla ahven. Ja kuinka ollakkaan, juuri avannossa katkesi tapsi. Näin kuitenkin kalan ja ehdin juuri kahmaisemaan sen kädellä jäälle. Ei ihan puolta kiloa, mutta isoin ahveneni tähän asti Haunisista. 


Jatkoin siinä pilkkimistä ja tähyilin välillä täkyonkia. Kokeilin välillä tasuriakin, mutta tärpeittä. Kerran tuli jo muutama ylimääräinen sydämentykytys, kun tuuli oli vienyt siimaa ulos ja siiman sitomani merkkilippu hävisi näkyvistä. Tärppejä ei kuitenkaan kuulunut ja vaihdoin hiukan aluetta. 

Löysin jäältä jonkun toisen pilkkijän jättämän särjen ja laitoin sen syötiksi ahvenen sijaan. Kun olin virittänyt taas onget, jatkoin pilkkimistä ja sainkin heti pari noin 150-grammaista ahventa putkeen. Sen jälkeen alkoi pukkaamaan tirriä ja muutama särki. Vaihdoin nyt elävän särjen syötiksi toiseen onkeen, jos se kelpaisi paremmin. Ja kuinka ollakkaan, huomasin pian kun merkkilippu liikahti ja alkoi vipeltämään kohti avantoa ja isopuolaiseen pilkkivapaan rakentamani täkyongen puola pyöriä. Odotin hetken ja tein vastaiskun. Kala tarttui ja sain sen helposti ylös kuuden tuuman avannosta. Nätti parikiloinen hauki, vuoden 8. lajipiste, jonka päätin ottaa ruokakalaksi. Nyt oli kalaa jo sen verran, että lähdin kotiin hyvillä mielin onnistuneesta reissusta.


Eikä siinä vielä kaikki, illalla oli näet tarkoitus lähteä isäni kanssa madepilkille. Jatketaan nyt petokalalinjalla, kun on jo alkuun päästy. Nyt olisi mahdollisuus tehdä viime vuoden perinteen mukaan samoin tänäkin vuonna, eli hauki ja made samana päivänä. 

Jäälle päästiin ja eihän siinä kauaa mennyt kun isäni vetäisi haralla jäälle pikku matikan lieron. Alle puoli kiloa, mutta hyvä merkki, toivoa siis olisi. Pilkin itse 40 gramman jigipäästä värkkäämälläni "mademorrilla", jossa oli kuoretta syöttinä. Ja tulihan se minunkin mateeni aika pian. Tuntui vähän painavammalta, ja olihan se. 1,38 kiloa vielä kutematonta kollia. Tunne oli jälleen kerran aivan mahtava. On se made vain niin upea ja mystinen kala. 9. lajipiste ja oma made-enkka. Upea päivä! Ja pian pääsee maistamaan madekeittoa, sitä herkkua, jota on taas vuosi odotettu...

Made!

~ Juuso 

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Pilkkikilpailu Säkylän Pyhäjärvellä Myllyojanlahdella 31.1.

Tänä viikonloppuna ei kisojen suhteen ollut paljoa valinnanvaraa. Viikolla tuli seurattua kun kisa toisensa jälkeen ilmoitettiin perutuksi huonon jäätilanteen takia. Mutta onneksi Pyhäjärvi pelasti jälleen ja lauantaina 31.1. lähdettiin Myllyojanlahdelle, Euraan kisoihin. Itse en ole tuolla ollut ennen pilkillä ja lähdin näihin kisoihin melko leppoisalla fiiliksellä ilman sen suurempia ennakkoselvittelyjä kalapaikoista.

Kilpailuaika oli klo 10-14 ja päiväksi oli luvattu lumipyryä ja navakkaa tuulta. Tilanne ei kuitenkaan aamulla näyttänyt kovin pahalta. Kun jäälle päästettiin lähtemään, porukka jakautui melko tasaisesti, osa oikealle ja osa vasemmalle. Arvoin hetken ja päätin lähteä oikealle kohti Lahnasaarta. Siirtymäaika riitti juuri kävelyyn pieneen lahdenpoukamaan Lahnasaaren taakse, jonne tuli lisäkseni useampi muukin pilkkijä.

Näköalaa toisesta päästä Pyhäjärveä

Aloitin värikoukulla ja jo viides avanto taisi antaa tärppejä. Laitoin tapsipilkin veteen ja heti tuli viiden ahvenen putki, sekä muutama kiiski. Kairailin tätä pientä aluetta ja pilkin vuoroin tapsilla, vuoroin värikoukulla ja molemmilla sain ihan hyvin kaloja. Kiiskiä tuntui olevan alueella paljon, sillä niitä napsahteli värikoukkuunkin oikein useitakin. Alue oli kuitenkin hetkessä täynnä reikää ja siirryin pian vähän sivummalle, jossa yksi toinen pilkkijä oli istunut jo kauan paikallaan. Heti tuli värikoukulla muutama nätti ahven. Vaihdoin taas tapsiin ja sain hyvän putken, tapsiin ahvenet näyttivät ottavan vähän nopeammin, kuin värikoukkuun. Tästä reijästä ongin varmaan melkein pari kiloa ahventa ja väliin tuli yksi melkoinen särjenlötkö. Tätä aluetta tarpeeksi rei`itettyäni etenin vielä vähän matkaa jäästä pilkistävän kivennyppylän viereen asti, mutta montaa ahventa ei enää tullut reikää kohden. Vaihdoin koukun väriä, mutta silläkään ei tuntunut olevan suurta merkitystä. Syönti hiipui ja viimeiseen tuntiin en saanut enää kuin yhden ahvenen tapsilla vähän syvemmästä, sekä useita kiiskiä. 

Minulla oli lopulta kalaa 4765 g ja olin siihen ihan tyytyväinen siihen nähden, ettei minulla etukäteen ollut mitään tietoa kalapaikoista. Sijoituin alle 16-vuotiaiden sarjassa kolmanneksi ja suurempien tulosten pilkkijät olivat olleet toisella suunnalla kuin minä. Vähän vikaan siis taisi paikkavalinta mennä. Koko kisan ylivoimainen voittotulos oli yli kuusitoista kiloa. Kun näin jälkikäteen miettii, olisi paikkaa pitänyt vaihtaa jo heti syönnin hiipuessa, eikä jäädä nyhtämään samaa seulaksi hakattua aluetta.


Mainittakoon vielä, että tänään sunnuntaina 1.2. tuli käytyä laituripilkillä Särkänsalmella kuhafongo mielessä. Se nimittäin oli vuoden ekalla reissulla jäänyt kuvaamatta kovan pakkasen takia. Paljon kerrottavaa reissusta ei jäänyt. Oma saaliini jäi kahteen ahveneen ja yhteen pieneen pasuriin. Ensi viikonloppuna toivon mukaan pääsee taas kisoihin vähintään Pyhäjärvelle, kun merialueilla jäätilanne on mitä on...

~ Juuso 


sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Pilkkikilpailu Säkylän Pyhäjärvellä 25.1.

Taas aamulla katseet suunnattiin kohti Pyhäjärven aavaa ulappaa. Kisat alkoivat jo yhdeksältä ja aamulla kisapaikalla oli vielä hieman hämärää. Järvellä oli sumua ja lumisadettakin oli päiväksi luvattu. Ei se mitään, järvelle päästiin ja suuntasimme Ollin kanssa kisailijoiden valtavirran mukana lähtörannasta vasemmalle, kohti Kuivetunnokkaa.

Siirtymäaika riitti hyvin tallusteluun hieman Kuivetunnokasta eteenpäin, alueelle josta viime sunnuntainakin saimme kalaa. Aloitin pienellä ViM-värikoukkupilkillä ja sainkin heti ensimmäisestä reijästä nätin 100-grammaisen Pyhäjärven ahvenen. Tämän jälkeen olikin useampi tyhjä reikä ja pian tulikin jo useamman kalan putki. Etenin vähän siksakkia, kairaillen välillä matalampaan ja välillä syvempään veteen, kohti kauempana näkyvää seuraavaa niemennokkaa. Jostain reijästä tuli välillä ahven tai pari, kuitenkin tyhjiä reikiä oli paljon enemmän. Alueella oli paljon muutakin porukkaa ja kun reikien määrä alkoi ahdistamaan, juoksin vähän reilumman matkaa eteenpäin, aikaisempi alue vaikuttikin jo melko kalattomalta.

Vaihdoin koukun väriä ja pian tulikin värikoukkukiisken jälkeen jo komea 300-grammainen ja muutama pienempi ahven. Vähän eteenpäin ja löytyi jo hyvä, ehkä kahdenkymmenen kalan putki. Tämä alue vaikutti hieman kalaisammalta ja ahventa alkoi kertyä nopeammin, oikein hyvän kokoistakin. Välillä aina joku kiiskikin pamautti värikoukkuun. Hiukan haittasi, kun koukku aika useasti sotkeentui siimaan pilkkiessä. Voi olla että ketjua saisi vielä hiukan lyhentää, tosin lyhennysvaraa ei enää paljoa ole.

Jossain vaiheessa siirryin hieman rannempaan ja taas löytyi hyviä putkia. Tämäkin alue alkoi jo olla täynnä reikää, sillä samaa aluetta rei`ittämässä oli myös pari "kovemman tason" kilpapilkkijää, sekä lisäkseni pari nuorta. Syönti alkoi selkeästi hiipumaan, joistain reijistä irtosi vielä ahven tai pari. Kalaa alkoi kuitenkin olla kasassa jo ihan kiitettävästi, reilusti enemmän kuin viime viikonloppuna, jolloin saaliini jäi alle kuuteen kiloon. Lopuksi kala alkoi olla jo sen verran arkaa, että se pelkäsi jatkuvaa kairausta ja vanhat reijät antoivat vielä pieniä putkia. Pian täytyi kuitenkin lähteä, sillä matkaa lähtörantaan oli aika reippaasti ja varasin puolen tunnin siirtymän lisäksi vielä noin vartin kisa-aikaa paluumatkaan, kun kalaakin oli repussa aika runsaasti.

Hyvinhän siinä ehdittiin ja punnituspaikalla olin jo aika hiestä märkä. Vaaka näytti saaliini painoksi 10075 g, johon olin enemmän kuin tyytyväinen, Ollin möhliessä kisan täydellisesti alle kahden kilon saaliilla, väärästä paikkavalinnasta johtuen. Hän nimittäin jäi jo Kuivetunnokan liepeille minun jatkaessa vielä siitä eteenpäin. Saaliini tiesi seuran nuorten jäsentenvälisen kilpailun voittoa ja myös alle 16-vuotiaiden sarjan voittoa. Yleisessä voittotulos oli 16 kilon luokkaa, joka ongittiin myös samalta alueelta, jolla itse pilkin.

Olin päättänyt pilkkiä kalani puhtaasti värikoukulla ja näin myös tein. Saaliissa riitti perkaamista koko illaksi ja hyvin menneen kisan jäljiltä odotellaan innolla, mitä ensi viikonloppu tuo tullessaan...

Tulokset kilpailusta:
http://www.lsvk.fi/sisalto/omatjutut/liitteet/s_laukkanen_2015_tulokset.doc

~ Juuso

lauantai 24. tammikuuta 2015

Kisoissa Lahnajärvellä - Juuso

Viime viikonloppuisista Säkylän Pyhäjärven kilpailuista ei oikein riittänyt innostusta kirjoittaa, joten kirjoitetaan nyt tämänpäiväisistä kisoista Suomusjärven Lahnajärvellä Salossa.

Heti kisapaikalla huomasin unohtaneeni liukuesteet saappaanpohjista kotiin, joten vähän jännitti, tulisiko jäällä juoksemisesta mitään nyt, kun päälle oli satanut vielä pieni kerros lunta. Onneksi pelkoni osoittautui turhaksi ja jäällä oli oikein hyvä pito.  Lähdimme Ollin kanssa kisaeskukselta vasemmalle, järven pohjukkaan. Jälleen miltei koko muu porukka lähti täysin vastakkaiseen suuntaan, kuten viime vuonna samalla järvellä järjestetyssä PM-pilkissä.



Aloitin pilkinnän kupari-hopeisella 40 mm Saukolla siimatapsilla. Heti ensimmäinen reikä antoi jokusen ahvenen. Ensimmäinen oli noin 30 g ja loput Lahnajärven perus kokoluokkaa eli 5-10 g. Kairailin vielä muutaman reijän tähän pieneen lahdukkaan ja sitten lähdin etenemään sitä rantaa pitkin kisakeskusta kohti. Olli oli tässä kohtaa jo siirtynyt vastarannan puolelle, samoin pari muuta nuorta, jotka aloittivat kanssamme samalta alueelta. Yhden rannalla olevan mökin laiturin edestä sain pari hyvää, ehkä 30 kalan putkea, Kala oli samaa kokoluokkaa, tosin yksi noin 40 g ahven tuli joukkoon. Tässäkin kohtaa alkoi hiljenemään ja pian, kun pari nuorta tuli viereeni kairailemaan, päätin juosta vastarannalle. Kalaa löytyi täältä tasaisemmin kuin toiselta rannalta. Jokainen avanto antoi kalaa, tosin ei ihan niin pitkiä putkia.

Kun tätä reunaa oli tarpeeksi rei`itetty ja syönti tuntui hiipuvan, juoksin takaisin aloitusrannalle. Sieltäkään ei kalaa enää oikein löytynyt, vain muutamalta avannolta löysin pieniä putkia. Lopuksi puoleksi tunniksi juoksin vielä takaisin toiselle rannalle ja sain vielä joitakin yksittäisiä kaloja reikää kohden.

Minulla oli kalaa 2570 g ja voitin sillä tuloksella alle 18 v. sarjan, jossa oli lisäkseni kaksi muuta osallistujaa, Olli mukaan lukien. Olin tulokseeni ihan tyytyväinen. Yleisen sarjan voittotulos oli kuutisen kiloa.

Huomenna kisataan taas Pyhäjärven jäillä, ja hiukan jännittää, kun kyseessä on vielä melko tärkeä kisa, sillä se ratkaisee seuramme jäsentenvälisen kilpailun.

Tässä vielä linkki Ollin kirjoitukseen samasta kisasta:
http://voittosaalis.blogspot.fi/2015/01/kilpailu-lahnajarvella-241-olli_24.html

Kilpailu Lahnajärvellä 24.1. - Olli

Salon Lahnajärvi on hieno paikka. Olin ollut siellä kerran ennen, nimittäin viime vuonna Lounais-Suomen piirinmestaruuskilpailussa. Kilpailusta jäi hyvä mieli, ja olen halunnut sinne uudestaan nyppimään pientä ahventa, jota järvestä löytyy runsaasti. Tällä kertaa pääsin nuorten sarjaan, koska sarjat oli jaettu alle 14- ja alle 18-vuotiaisiin.




Aamu oli harmaa, mutta lämpötilan ja tuuliolosuhteiden puolesta mukava. Jäälle oli satanut lunta, joka voisi vaikuttaa kalantuloon kielteisesti. Sitä lähdettiin testaamaan ensimmäiseksi aivan vasempaan päätyyn lähtöpaikasta katsottuna. Sieltä aloitin viime vuonna PM-pilkissäkin, joten paikka oli ainakin jotenkin tuttu.

Ensimmäiset avannot olivat tyhjiä, mitä tuntuu minulle tapahtuvan melkein joka kilpailussa. Reippaalla tahdilla kairasin uutta reikää ja kolmannesta avannosta aloin saada Velholla ja puna-keltaisella värikoukulla niitä pieniä ahvenia. Ei siitä pitkää putkea tullut, joten kairasin taas ja sain avannoista muutaman kalan kerrallaan. Se pieni poukama ei kuitenkaan vaikuttanut olevan oikea paikka tänään, joten lähdin yrittämään järven vastakkaiselta puolelta ruovikon reunaa, joka yllättäen oli täysin vapaa pilkkijöistä. Jostakin syystä järven toinen pää kiinnosti pilkkijöitä jälleen enemmän.

Ruovikon reunassa oli selvästi mukavampi kairata kuin toisella puolella, jossa jää jää oli selvästi märempää. Tein aina pari reikää kerralla, kokeilin ne, ja tein taas pari lisää. Yritin käydä reiät nopeasti läpi värikoukulla. Muita vehkeitä mukana ei ollutkaan, koska syöttivehkeet ovat alkaneet ahvenkisoissa tuntuvan melkein turhilta. Värikoukku tuntuu olevan minulle oikea väline. Puolen metrin tai korkeintaan reilun metrin vedestä nappaili tasaiseen tahtiin tummia Lahnajärven ahvenia. Tuntui, että keskikoko olisi nyt hitusen suurempi kuin viime kerralla, ja sain jopa pari sadan gramman kalaa.

Lahnajärven tumma perusahven ja tänään käytössä ollutta välineistöä.


Jossakin vaiheessa kalan syönti tuntui alkavan hiipua, kunnes lopussa viimeisiä avantoja lukuunottamatta loppui lähes kokonaan. Avannoista ei tuli enää melkeinpä yksittäisiä kaloja. Pilkin vanhoista avannoista ja tein uusia, mutta ei siitä suurta apua ollut. Jossain vaiheessa vaihdoin eri värisen koukun, millä oli ehkä hiukan parantava vaikutus. Viimeisistä avannoista tosiaan tuli vielä pari parempaa putkea, ja viimeisellä se olisi vielä varmaan jatkunut, jos en olisi joutunut lopettamaan kisa-ajan umpeuduttua. Kilpailu menikin nopeasti ja mukavasti. Lähinnä ärsytti pilkin jatkuva sotkeutuminen poikittain siimaan ja tietysti se kalaton aika. Täytyy varmaan lyhentää "ketjua" entisestään, vaikkei kahden lukon välissä olekaan kuin kaksi lenkkiä.

Tulokseeni, 2360 grammaa, olin hiukan yllättynyt, koska noiden pienten ahventen yhteispainon arvioiminen tuntuu vaikealta. Kummasti niitä taas oli kertynyt. Olin nuorten sarjassa toinen, Juuso voitti parinsadan gramman kaulalla. Yleisessä paras saalis oli kuutisen kiloa. Linkkaan tähä tulokset, kun ne tulevat nettiin näkyviin.

Huomenna kilpaillaan taas Pyhäjärvellä ja yleisessä sarjassa. Teksti tulee varmaan maanantaina, koska huomiseksi otan luultavasti jotain perattavaa.

Juuson teksti samasta kilpailusta.

Tänään pelannut väri.

maanantai 19. tammikuuta 2015

Kilpailukauden avaus Säkylän Pyhäjärvellä 18.1. 2015

Viime viikolla kilpailut jäivät fongausreissun takia väliin, mutta nyt sunnuntaina pääsi vihdoin taas kilpailemaan ahventen pilkinnässä. Olin ensimmäistä kertaa yleisessä sarjassa, koska alle 16-vuotiaiden sarjaan ei ole enää asiaa. En uskonut juuri menestystä saavuttavani niin kovatasoisessa seurassa, mutta tietenkin oli yritettävä.

Pääsimme jäälle puoli kymmeneltä Kristallirannasta eli entisestä Loma-Säkylän rannasta ja lähdimme Juuson kanssa rauhassa kävelemään kohti Kuivetunnokkaa. Pysähdyin vähän ennen itse nokkaa tarkoituksenani siirtyä matalasta vähitellen syvempään. Pilkkiminen aloitettiin kymmeneltä ja avannon porattuani laskin pienen Velho-värikoukkupilkin veteen. En saanut mitään havaintoa kaloista, joten lähdin suunnitelman mukaan ulospäin rannasta. Ensimmäinen ahvenen antanut avanto taisi olla vasta viidestoista tai jotain sinne päin. Ahven oli kyllä ihan hyvän kokoinen, mutta siltä reijältä tai lähiseudulta ei muita noussut. Parit avannot tehtyäni lähdin takaisin kohti Kuivetunnokkaa ja sen taakse, missä näkyi muitakin pilkkijöitä.

Oli kulunut jo vähän yli tunti, eikä pöntössä ollut kuin yksi ahven. Olin enemmän kuin kiinnostunut muiden tilanteesta, joka alkoi valjeta, kun pääsin lähemmäs muita pilkkijöit ja näin heidän saavan kalaa. Päätin sitten kokeilla, mitä ahevnet tykkäisivät morrista, mutta siltä avannolta se kokeilu ei antanut kuin komean Pyhäjärveläisen kiisken, joka ei juuri siinä tilanteessa lohduttanut. Oli pakko mennä valmiiksi rei´itetylle alueelle yrittämään, jos saisi edes vähän kartutettua saalistaan.

Siinä puoli kahdentoista aikoihin alkoi tapahtua päivän ensimmäisellä hyvällä avannolla. Parin morrilla saamani kiisken jälkeen tuli komeampi ahven, jota irrottaessani sähelsin koukun poikki. Vaihdoin valmiiksi jäällä olevaan värikoukkuvapaan, jossa oli pilkkinä Mattse, ja aloin vetää siitä kunnon ahvenputkea. Hetkessä saalis oli moninkertaistunut, ja toivoin saavani korvattua aamulla menetetyn puolitoistatuntisen. Ei muuta kun uutta reikää ja värikoukkua veteen!

Loppuaika menikin sillä alueella värikoukkupilkkien ja reikiä kairaillen. Suunnilleen joka toinen reikä oli kalaisa, ja niiltä kalaisilta avannoilta tulikin sitten reilusti ja ihan hyvän kokoistakin. Vaikka alue oli jo aika täynnä reikiä, aina mahtui vielä yksi väliin ja kalaa tuli loppuun asti. Vähän mietitytti, miten paljon olisin saanut vedettyä, jos olisin tajunnut siirtyä tuonne vähän aikaisemmin.

Punnituksessa saaliin painoksi mitattiin 6196 grammaa, mihin olin ihan tyytyväinen. Näkyihän siellä isompiakin pusseja, mutta en antanut haitata. Palkintojen jaossa selvisi, että tuolla saalilla sijoituin yleisessä kymmenenneksi. Se riitti kunniamainintaan, mikä sai hyvälle mielelle. Ensi viikolla pilkitään taas Pyhäjärvellä ja silloin on mahdollisuus vielä parantaa,

Tulokset:

LUK: n pilkkikilpailun tulokset